Aloitin juuri uudessa työpaikassa. Pari kuukautta sitten näytti toivottomalta vaihtaa paikkaa. Silloin päätin, että haluan niin kauas tästä maasta kuin mahdollista. Jokin aika sitten laitoin joukon hakemuksia maan rajojen ulkopuolelle ja nyt tiedossa olisi duuni Ruotsissa. Viikon päästä olis haastattelu yhteen duuniin Englannissa ja tulossa on toinen haastattelu, jossa työpaikka olisi Unkarissa.
Mitähän sitä oikein tekisi? Tuntuu jotenkin hassulta olla lähtemässä johonkin jos on juuri löytänyt jotain, mutta olisiko ruoho kuitenkin vihreämpää länsinaapurissa, saarella tai pustan maassa? Nykyinen duuni vaikuttaa ainakin vielä toistaiseksi todella mukavalta ja mielekkäältä, ja siinä voi potentiaalisesti olla mahdollisuuksia vaikka mihin.
Nyt kun ulkomaan paikkoja lähestulkoon tarjotaan pelkän puhelinhaastattelun perusteella, tulee hassu olo. Mikähän tässä duunissa on vikana..
Olen kyllä oikeastaan sopeutunut Suomen syksyyn ja talveen hieman huonosti. On tehnyt mieli vaan kovasti täältä pois. Nyt en oikein tiedä. Olen oikeasti iloinen kun sataa vettä, eikä ole kylmä. En erityisemmin rakasta pakkassäätä, lumikinoksia, tuulilasin skraappaamista talviviimassa… Etelä-Suomessa, missä ei tarvitse pukeutua kunnon talvivaatteisiin – sellaisiin ulkoiluun tarkoitettuihin toppapukuihin, tunnen oloni vielä suht kotoisaksi. Pakkasella pyrin pysymään mielummin neljän seinän sisällä, jos mahdollista. En enää omista edes toppatakkia. Talvikenkänikään eivät ole oikeasti Suomen talveen sopivat. Kylmien kelien alkaessa toivon, että ne loppuvat mahdollisimman pian ja tulee taas lauhaa.
Monet asiat ovat tässä maassa oikein hyvin, toiset taas vähän niin ja näin. Ei Englantikaan mikään paras maa maailmassa ole. Siellä on ne omat heikkoutensa, kuten huonosti lämmitetyt talot, onnettoman huonopaineiset ja vähävetiset suihkut, raivostuttavat kylmä- ja kuumavesihanat, surkeasti toimiva julkinen liikenne.. Ruotsissa en ole viimeiseen 20 vuoteen muuta kuin käynyt ohikulkumatkalla. En tiedä maasta kovin paljoa. Ruotsia siellä ainakin oppisi. Unkarista tiedän vielä vähemmän.. En ole koskaan käynyt Budapestin kenttää kauempana tuossa maassa.
Englannin puolesta puhuu maan ja kulttuurin aikaisempi tuntemus, hyvät jatko-opiskelumahdollisuudet, joihin minulla on ehdottomasti kiinnostusta vaikka tohtoriksi asti, jos sille päälle satun.. kaverit ja tuttavat sekä suomalainen poikaystäväni, joka muutti maahan muutama kuukausi sitten. Kaukosuhteen arkeen turtuneena ajattelen, että olisihan se parempi tietenkin olla samassa maassa, jos haluaa oikeasti ajatella jotain tulevaisuutta, mutta toisaalta pitäisi olla se työkin.. ja mielellään semmoinen miellyttävä.
Ehkä nämä seuraavat päivät/viikot/kuukaudet tuovat vähän selvyyttä asiaan. Paras paikka lienee se, missä on mielyttävä työ ja elämä tuntuu kaikin puolin muutenkin hyvältä. Huomenna olen jo taas yhtä kokemusta rikkaampi ja mahdollisesti viisaampi.