Oikein piti edellinen oma kirjoitus lukea, kun en yhtään muistanut, mitä sinne raapustin. Eikä siitä nyt NIIN kauan aikaa ole. Viikko meni taas ihan järkyttävän nopeasti ja kohokohta oli ilman muuta torstai kun käytiin parin uuden kollegan kanssa syömässä ulkona. Kun sitten kerran kunnolla syötiin ja sivistyneesti, mutta kunnolla myös juotiin, eihän sitä iltaa voinut kesken lopettaa. Niinpä suunnaksi Kalle… olipa melkein neitseellinen olo, meistä kun kaksi oli välttynyt ko paikalta tätä ennen.
Joka tapauksessa ilta oli erinomaisen hauska ja viihdyttiin ihan pilkkuun asti. Sen verran harvinaista huvia kuitenkin tuo baarissa käyminen, että on ihan kiva että edes silloin kun käy on kivaa. Muistanpa jostain kymmenen vuoden takaa jonkinlaisen tylsistymisen kyseiseen asiaan kun tuli käytyä useammin.
Kommentoimatta paikkaa sen enempää, oli aika iso yllätys, miten miesvoittoista porukka oli. Meikäläisten seurue kun oli varmaan aikalailla sieltä nuorimmasta päästä niin olo (tietty alkoholillakin saattoi olla vaikutusta…) oli kuin olisi seisovaan pöytään päässyt 😉 No, onneksi sen verran realismia on, etten usko sieltä mitään uutta ja ihmeellistä löytyvän, mutta olipahan kiva käydä katsomassa. 15. päivä olisi tarkoitus lähteä uudelleen radalle samalla porukalla, mutta yleensä silloin kun sitä kovasti suunnitellaan, ilta onkin aika lyhyt ja tylsähkö… niinpä on parempi antaa päivämäärän vaan olla ja katsoa mihin siitä sitten.
Ja sitten seuraakin hiljaiseloa taas jonkun aikaa. Mutta ihana kevät meneillään ja edessä! 🙂 Vielä kun rahat riittäisi kaikkiin huveihin…