Lohduttavaa lukea muidenkin blogeja välillä. En ehkä olekaan ainut, kuka odottaa jotain tapahtuvaksi. Jotain positiivista. Vihdoinkin. Please…
Kaikista kauhein – tai huvittavin tapahtuma viikolta oli kun satuin käymään työtehtävissä palvelutalolla. Samantien kun pihaan ajoin, ajattelin, että tänne haluaisin muuttaa! Siis, jotain todella tarvitsee muuttua… Olen hädin tuskin 29-vuotias, keskimääräistä paremmin säilynyt ja katseenkin kestävä monesta kulmasta ja haaveilen palvelutaloon muuttamisesta… Miten sitä saisi iskostettua päähänsä, että elämä ei ole ohi ja todellakin täytyy päästä eroon tästä yli kuuskymppisen päänupista. Nyt tarvitaan mies. Energinen, harvinaisen fiksu, sopivan impulsiivinen, vahva ja sairaan komea, että saisi minun pääni kääntymään. Minusta on imetty voimat, nyt tarvitaan joku vastaavaan uhkarohkeaan tehtävään. Sellainen, jonka voimat riittää antamaan nostetta ilman että hän menettää itsestään mitään. Niitä ei ole montaa – tiedän sen.
Sillä aikaa lasken päiviä uuden elämän alkamiseen… 56 tai jotain 🙂