Sunnuntai, ja töissä. Hiljainen toimisto, täällä ei ole muita ku minä. Hyvä niin, voi keskittyä kunnolla töihin. Sujuu paljon paremmin kun ihmisiä ei koko ajan pyöri ympärillä kyselemässä eikä puhelin soi.
Olin salilla viimeks keskiviikkona, nyt alkoi vähän harmittamaan. Töitä on ollut aika paljon, ja eilen sorruin väsyneenä töiden jälkeen kaljalle salin sijaan. Selityksiä, selityksiä…
Lomalla taidan käydä pari kertaa entisellä ”kotisalillani” treenaamassa. Pulkkamäkeen tuskin pääsee, lunta on niin vähän.
Asunto on taas tänään esittelyssä. Onneksi keskellä päivää, siellä näyttää kivemmalta kun aurinko valaisee koko asunnon.
Nyt kun vielä osais päättää onko tänään hyvä vai huono päivä. Toisaalta kaikki tuntuu olevan sekaisin, ja toisaalta ei kuitenkaan. Kai mun pitäisi ajatella vähemmän. Oikeastaan mun pitäisi puhua enemmän. Tarvitsisin jonkun jonka kanssa puhua.
Pohje sattuu. Heräsin yöllä kun se kramppas ihan älyttömästi.