Eilen vihdoin kunnon treenipäivä viikon tauon jälkeen. Tänään menen vähän palauttelemaan, jalat on hiukan kipeät. Viikonloppuna tiedossa pakolliset venyttelysessiot, lihakset aika jumissa kun venyttely aina jotenkin unohtuu…
Veli tekee tänään asunnostani kaupat, mut ei se oikein miltään tunnu kun en ole itse paikalla. Työkaveri tossa kyseli että mennäänkö juhlimaan. Täytyy ensin katsoa minkä verran rahaa tipahtaa tilille lainanmaksun jälkeen 😉 Asunnon ostoa juhlittiin aikanaan shamppanjalla mutta ehkä myymisessä ei oo niin paljon juhlittavaa, juhlin sitä uuden asunnon ostoa sitten aikanaan.
Asiasta toiseen, mietin tuossa yhtenä päivänä että missähän vaiheessa suorapuheisuus muuttuu hyvästä luonteenpiirteestä pahaksi. Olen itse aika suorapuheinen, ja arvostan tätä ominaisuutta myös muissa. Tosin vain tiettyyn rajaan asti. Ristiriitaisesti esim. omaa persoonaani koskevia suorasukaisuuksia voi olla joskus vaikea niellä, vaikka itse taidan joskus ladella ”totuuksia” muille ihmisille vähän liikaakin. Ehkä pitäisi enemmän miettiä haluaisinko itse kuulla moisia asioita. Suorapuheisuuden ja tietynlaisen ajattelemattomuuden raja on joskus aika häilyvä. En silti kyllä koe että tahallani tai tahattomastikaan loukkaisin ketään suorapuheisuudellani.
Toisaalta suorapuheisuus ei mun mielestä tarkoita vaan sitä että sanoo asioita suoraan, vaan ehkä enemmänkin sitä että ylipäänsä puhuu asioista eikä haudo kaikkea sisällään. Ei totuuksia ja ajatuksiaan tarvitse laukoa jatkuvasti, mutta arvostan sitä että toinen sanoo sen mitä oikeasti haluaa sanoa. Silloin ainakin tietää missä mennään. Itse voisin muistaa antaa ihmisille vähän enemmän tilaa ja aikaa sanoa mitä ajattelevat. Pieni määrä lisäkärsivällisyyttä ei tekisi mulle pahaa.
Toisaalta tämä liittyy ainakin mun omassa mielessä ehkä jotenkin nykymaailman hektisyyteen. Maailma toimii nykyään niin nopeasti, ja itsekin sitä on tottunut että kaikki tapahtuu samantien. Tuntuu että haluan tietää kaiken samantien ja saada vastauksen kaikkeen heti, ja siksi varmaan tulee lauottua suoria kysymyksiä joskus liikaakin niiden suorien vastauksien toivossa. Ja joskus jälkeenpäin harmittaa kun en ole jaksanut odottaa että asiat menevät niinkuin menevät.
Nyt takaisin töihin…