Kirjoittamiseen tuli eilen tauko, kun tekemistä riitti aamusta iltaan. Leirintäalueelta starttasin joskus puolen päivän jälkeen ja ajaminen maistui enemmän kuin hyvälle. Edellisessä blogimerkinnässäni sattui kömmähdys ilmansuuntien kanssa, eli oikeasti reittini kulki Päijänteen itä- eikä länsipuolelta. Heti alkumetreillä sivutielle osoittava suuntaviitta kutkutteli vanhan Kummeli-fanin nauruhermoja. Että oikein Kouhian saha, hehheh. Ei kyllä tarvitse itseään teloa tällä reissulla, mutta kiitos muistutuksesta kuitenkin.
Maisemat ovat komeita, samoin Sysmässä bongaamani Zetorit, joista kuvia sitten tuonnempana (eli palatessani). Lounastin Lahden eteläpuolella, kun pieni mutta rankahko sadekuuro yllätti sopivasti huoltoaseman kohdalla. Ostin myös Helsingin alueen kartan kioskilta, jonka myyjätyttö piristi sateen lannistamaa mielialaani kauniilla hymyllä ja pienellä flirtillä. Vaihdoin hänen kanssaan pari sanaa maksaessani ja ulos tullessani hymyni loiste oli saanut sateen katoamaan. Kuinka vähällä sitä mieliala koheneekin!
Tässä vaiheessa, Rakas Lukijani (no okei, molemmat), myönnettäköön että olen ilmaissut määränpääni epätarkasti ja sinne päin. Koko ajan olen väittänyt meneväni Helsinkiin, vaikka tämänhetkinen majapaikkani onkin Vantaan puolella. Pääkaupungissa kävin vasta tänään, koska eilisilta kului uidessa, grillatessa ja kuulumisia vaihtaessa.
Mannerheimintien kaistat, mutkaiset risteykset, vähemmän ruutumallinen asemakaava ja liikenteen suurempi määrä pistivät pohjoisen pojan sen verran lujille, että parkkipaikan etsimiseen tarvittiin ylimääräinen kunniakierros Eläintarhantien kautta. Olin hiestä märkä pysäköidessäni Tennispalatsin eteen, mutta Stockmannin jokuhienonimi-mustakirsikkajäätelö kuittasi vaivan helposti. Serkkutytön opastuksella kävelin jalkapohjani helliksi (helppoa, kun käyttää prätkäsaappaita helteellä), minkä jälkeen pitikin käydä lekottelemassa Kaitalammen rannalla.
Toisen serkun ja tämän poikaystävän kanssa kävimme Sääksjärvellä ilta-aurinkoa paistattelemassa, mistä palasimme syömään yhdeksän pintaan. Huomenna kenties tutustuminen Heurekaan ja visiitti mummin luona.
Noinkohan dementoitunut isoäiti tunnistaa minua tälläkään kertaa?