Tänään, noin viikkoa aiottua myöhemmin, pääsin vihdoin Tampereelle asti. Kaverini onkin sitten koko viikon töissä, joten jatkan matkaani huomenna kohti pohjoista ja kotia. Nyt voisi tehdä pienen katsauksen kuluneeseen kymmenpäiväiseen.
Ensiksi mainittakoon, että iloni perämoottorin kanssa oli ennenaikaista. Veneen perälle nostettuna se ei jaksanut käydä montaakaan sekuntia itsekseen, vaan sammahti muutaman sytytyksen jälkeen. Missä lie vika, kenpä tietäis sen. Onneksi isompi ja muutamia vuosia uudempi moottori saatiin toimimaan suht luotettavasti, joten joten vene saatiin kulkemaan ja verkot veteen. Savustetut muikut <3 Toiseksikin alkuperäinen suunnitelma viettää kolme päivää mökillä muuttui joksikin ihan muuksi. Mielekästä puuhaa riitti, ruokaa oli yllin kyllin, säät olivat mukavan lämpimät ja irtoaminen arjesta onnistui sen suuremmin yrittämättä. Niinpä viihdyin siellä lauantai-illasta lähtien seuraavan viikon tiistaihin asti, enkä olisi lähtenyt vieläkään jos lomaa vain olisi enemmän. Ensi kesänä minut löytää taas Vuohijärveltä, vaikka sitten pää kainalossa. Kolmanneksi tämän reissun alkoholisaldo on kaksi nautittua ravintola-annosta siideriä, ja nekin eri iltoina. Turhan monilta saa kuulla, kuinka loma on mennyt juopotteluksi, minulle näemmä käy täysin vastoinpäin. Viime viikolla olisi ollut tilaisuus vaikka minkälaisiin ryyppäjäisiin, mutta tämän illan olen viettänyt pyörällä ajellen, surfaten ja näitä merkintöjä kirjaten. Kohta olisi kai aika mennä unillekin. Haluan kuitenkin kirjata muutaman ajatuksen muistiin ennen sitä. Jo nyt voin sanoa, että loma on onnistunut yli odotusten. Ei, en ehdi käydä Ruotsin puolella tai Rovaniemellä. En myöskään ehtinyt tavata kuin puolet matkan varrelle osuvista tutuista. Ja ei, en ole viettänyt hurjia biletysiltoja vieraassa kaupungissa tai kokenut vauhtia ja vaarallisia tilanteita kaukana kotoa. Lähinnä olen vain ollut, maannut, täyttänyt ristikoita, lueskellut, saunonut, uinut, tehnyt kaikkea sellaista mille arkena "ei ole aikaa". Ja hyvä niin, en päivääkään vaihtaisi pois. Paluu arkeen kolkuttelee jo, mutta muutama päivä on vielä aikaa. Huomenna suuntaan perhetuttujen mökille, joka on vielä vähän enemmän korvessa kuin omamme, mutta siellä tuskin viivyn yhtä yötä pidempään. Perjantaina pitää olla kotona vastaanottamassa perheenlisäystä ja lauantaina voisi pyrkiä Oulu-miitissäkin piipahtamaan, joten torstain päivämatka venynee 400 kilometrin hujakoille. Ajaminen on kuitenkin maistunut hyvälle, joten en usko tuon koituvan ongelmaksi.