Tänään on paljon parempi päivä kuin eilen. Onneksi.
Se mikä häviää, se häviää. Vittuakos sille murehtimalla voi.
Ehkäpä eilen oli vaan taas pitkästä aikaa maanantaiahdistus. Niitä kun toisinaan tahtoo olla.
Ei muuta kun nyt toisen korvan kimppuun ja venyttelemään. Toinen on saavuttanut 6mm reiän, joka mun tavoite olikin. Jostain syystä en vain samaan aikaan voinut molempia alkaa rääkätä. Kiva että edes toisella puolella voisi nukkua. Ja lisäksi venykoruista meinaa kuminauhat loppuilla kesken, ne kun tahtovat öisin erityisesti putoilla.