Naurua pidätellen joudun katsomaan itsekkyyttäsi,
poskea purren ihmettelemään
mistä ihmeestä vedät kuvitelman
että olisin suruissani,
kun kaikki on ohi.
Olet opettanut saman kuvitelman myös sille naiselle,
ketä kohtaan tunnen suurta sääliä,
myötätuntoa,
kuka ansaitsisi isomman kiitoksen kuin kukaan.
Kiitoksen siitä,
että hän mahdollisti minun päästä eroon sinusta.
Älä erehdy pitämään itseäsi hyvänä,
älä erehdy luulemaan,
että olisin surrut päivääkään.