Ikäkriisi

Kuvittelen, että herään huomenna supersileänä, koska ostin uutta suihkusaippuaa (Doven sellasta kosteuttavaa ja paksua) ja ruumiinrasvaa (Doven sekin, virkistävää), joita lotrasin antaumuksella, ja koska olen juuri lotrannu käsiini (ja näppäimistölle) kolme kerrosta antiage-käsirasvaa.

Ostin tänään kaikkea muutakin ihanaa; ihanan paistinpannusetin, jossa pannut ovat punaisia! Oli varsin antoisaa tehdä ruokaa ilman, että puolet siitä on jämähtänyt kiinni pannuun, eikä lähde irti ilman sirkkeliä, pokasahaa ja meisseliä. Sitten ostin piirasvuoan; petollista, koska nyt rupean valmistamaan harva se päivä ihania läskipiiraita, ja kohta en mahdu ovesta.

Toin myös kaupasta tullessani kaksi laatikkoa. Tosin nyt minulla on vaikeuksia päättää, mitä pakkaisin niihin. Muuttoon kun on vielä kaksi viikkoa. Saatan nimittäin yhtäkkiä tarvita kippoja, joita en ole tarvinnut vuoteen. Tai erivärisiä pöytätabletteja, joita en ole vielä koskaan käyttänyt. Uskon vakaasti, että tarpeet iskevät juuri tämän kahden viikon aikana ja joudun kipontarpeen pakottamana sitten purkamaan kaiken pakkaamani. Dämit. No, ehkä saan huomenna päätöksiä aikaan.

Tosiaan; näppäimistöni on kyllästetty käsivoiteella. NUORENTAVALLA käsivoiteella. Ehkä se on ihan hyväkin! Aina, kun näpyttelen jotain, käsiini tarttuu hieman käsivoidetta ja kiikkustuolissa voin brassailla nuorekkailla sormenpäilläni. Oikeastaan kaikki juontuu ikäkriisistä. Minoon vanha. Pelkään vanhenemista. Minuun tulee ryppyjä. Olen havainnut ruttuja silmieni alla. Olen ruvennut orjallisesti seuraamaan, miten päin naamaani leivon pesulla tai rasvaa sivellessä. Sehän voi venyä! Tosin olen niin paksu, että ehkä ryppyjen tulemista hidastaa, kun on iho pinkeällä!!? Mutta sehän tarkoittaa, etten voi laihduttaa! Sattuipas ikävästi. Pitää varmaan mennä heti aamusta ostamaan esim suklaakakkua tai karkkia, jotten rypisty enempää...