Meni sitten toinen viikonloppu peräkkäin mökillä. Nyt aivan eri merkeissä kylläkin. Kun edellisen veckoslutin teemana oli työleiri, niin nyt keskityttiin hauskanpitoon. Krokettia, syömistä, juomista, saunomista, laulamista ja tietenkin rapuja ja snapsia. Kun tuon kaiken vielä saa tehdä ihmisten kanssa, jotka tuntee niin hyvin, että voi olla ihan oma pöhkö itsenä, niin mitä sitä ihminen muuta kaipaa. Sunnuntaina katsottiin vielä Borat-leffa krapulassa ennen kotiinlähtöä. Se oli, jos mahdollista, vielä hauskempi kuin ensimmäisellä katsomiskerralla. Lieneekö mielentilalla ollut jotain tekemistä asian kanssa.
Menomatka mökille sai hieman synkän sävyn, kun liikenne seiskatiellä pysähtyi täysin Pyhtään kohdalla perjantai-iltana. Ensimmäinen ajatus oli, että nyt se Vaalimaan rekkajono tulee jo tänne asti, mutta taas yksi onnettomuushan siellä oli. Tie oli kokonaan poikki useita tunteja ja palokunta ohjasi liikennettä kiertoteitä pitkin. Ajoimme puolen tunnin paikallaan seisomisen jälkeen pikkutietä aivan onnettomuuspaikan vierestä. Traktori ja kaksi henkilöautoa olivat menneet sen näköiseen kasaan, että ensimmäinen ajatus oli, että tuossa on tullut ruumiita ja monta. Luin sitten sunnuntaina lehdestä, että onnettomuudessa oli kuollut yksi. Ehkä siinä oli sitten ollut hieman tuuriakin mukana. Niillä muilla.