Vietin eilen taas tunnin uskomaton määrä tilpehööriä suussani ja peläten että hukun omaan kuolaani. Euforia on lievä sana kuvaamaan tunnetilaani, kun hammaslääkäri ilmoitti juurihoitosession päättääksi, että tämä on nyt sitten tässä. ”Loistavaa!” totesin ja lisäsin, etten olisi aiheuttanut mielipahaa, ”vaikka hauskaahan tämä on ollut”.
Kaksi päivystyskäyntiä ja neljä juurihoitokertaa. Ehkä pääsin vähällä tästä. Toivottavasti ei tarvitse ihan heti ottaa uusiksi. Jos tästä hoidon päättymisestä nyt hakemalla hakee jotain negatiivista, niin nyt ei ole sitäkään vähää, mistä kirjoittaisi blogiin…