Minä olen viime päivinä avautunut tälle palstalle koska olen ollut huolissani alkoholinkäytöstäni sekä myös mielenterveydestäni. Sitähän varten nämä palstat ovat.
Nyt raittiin jakson jälkeen on kuitenkin tullut hieman suhteutettua asioita. Kävin siellä psyk.sairaanhoitajan luona ja hän kyseli, että paljonko juon ja vastasin, että normaali perjantai- ja lauantai-iltana menee 5-7l kaljaa ja sen jälkeen lähdetään kapakkaan ja juodaan 4-5 tuoppia. Siihen hän sanoi, että tuo on suorastaan hengenvaarallista ja minun täytyy saada tuo loppumaan tai huonosti käy.
Kuitenkin, moni raitistunut alkoholisti lähinnä naureskelee tuollaisille määrille ja sanoo, että tuohan nyt on tissuttelua. Heillä kyse on ollut kossupullosta ja paljon muustakin väkevästä viinasta joka päivä monen vuoden ajan. Minä en todellakaan tuohon pysty enkä haluakaan.
Nimittäin, minulla ei onnekseni ole kehittynyt minkäänlaista himoa väkeviin. Sen verran mitä olen väkeviä juonut niin en ole niistä pitänyt ja on jäänyt pois. Viimeksi olen käynyt Alkossa joskus 4v sitten ja silloinkin ostin jotain belgialaista kaljaa jonka volyymi on 8%. Minulla tuo kännääminen on tuota 4,5%-4,7% kaupasta saatavaa litkua.
Yksi tekijä on myös se että vaikka olisi ollut monen päivän putki niin koskaan en ole heti herättyäni ensimmäisenä asiana alkanut ryyppäämään.
Mainitsin kuinka tunnen olevani masentunut. Nyt kuitenkin muutaman raittiin päivän jälkeen sekin on väistynyt. Minulla on selvästikin jonkinlainen latentti masennus mutta mielessä on jonkinlaiset kontrollimekanismit jotka saa sen masennuksen pysymään taka-alalla. Raskas ryyppääminen taitaa poistaa noita suojelumekanismeja. Olen maininnut, että olen masentunut koska olen yksinäinen ja sellaiseksi myös jään. Sitä mieltä olen edelleenkin, tulen olemaan koko loppuelämäni yksin ilman suhdetta kenenkään kanssa, mutta tuokin asia on haihtunut taka-alalle ja osaan suhtautua siihen ”mitä sitten”-asenteella.
Minulle varattiin aika lääketieteellisiä tutkimuksia varten. Minusta tuntuu että perun ne ajat. Terveydenhuoltojärjestelmä on muutenkin ruuhkautunut ja pahimmassa tapauksessa kiilaan jonkun ohi, joka on paljon kiireelisemmässä avuntarpeessa kuin minä. Muuten voisin mennäkin mutta ne ajat on klo 8 ja klo 15 joten minun täytyisi ottaa vapaata työstä.
Kuitenkin, erittäin herättävä viikko ollut. Äsken kun olin ulkona ja näin nuoren tytön pyörätuolissa mutta hän hymyili ystäviensä seurassa niin minulla tuli mieleen, että millä oikeudella minä valitan huonosta elämästä. Minä olen terve, minulla on ok työpaikka. Ok, olen yksinäinen ja juon liikaa mutta ei ongelmatonta ihmistä olekaan.