Tänään ollut taas tyypillinen sunnuntai. Jostain syystä sunnuntaisin masentaa tavallista enemmän. Tietenkin jos edellisenä iltana on ottanut viinaa reilusti niin silläkin saattaa olla asian kanssa jotain tekemistä.
Minä taas uunoilin oikein tosissani kun kännipäissäni aloin jotakin lämmittää hellalla ja sitten tietenkin nukahdin ja heräsin siihen, että vähänkö on kuuma. Hella oli ihan punaisena. Pari tuntia myöhemmin paukutettiin oveen, että onko jokin hätänä kun rappukäytäväänkin oli levinnyt katku. Todellista typeryyttä. Hyväettei kukaan soittanut palokuntaa. Kännissä tyhmyys maksimoituu.
Sitä taas on tullut mietittyä, että tällaista tämä minun elämäni on hamaan loppuun asti. Minä asun koko lopuelämäni yksin ilman suhdetta kehenkään naiseen. Se vaan on valitettava tosiasia, en tietenkään haluaisi olla oikeassa mutta minä olen oikeassa, minä vaan tiedän sen. Tämä tietoisuus oman elämän suunnasta tällä saralla on jolakin tavalla helpottavaakin. Osaa ainakin tehdä tulevaisuudensuunnitelmia eri tavalla kun tietää, että mitään kumppania minulla ei ikinä tule olemaan.
Kokonaan toinen asia on se, että kuinka kauan tällaista voi oikeasti jaksaa. Minun tunne-elämäni on jonkinlaisessa syväjäädytetyssä tilassa. Se on minun turvakeinoni selvitä tästäasiasta. Vaihtoehto voisi olla paljon huonompi.
Minä hyvin vähän näistä asioista live-elämässä kenenkään kanssa puhun mutta sen verran mitä olen asiasta maininnut niin kommentit ovat olleet että ”kyllä sinä vielä jonkun löydät” tai jotain vastaavaa. Vaikka ne onkin varmasti vilpittömällä mielellä annettu niin minun korvissani ne kuulostavat ilkeältä vittuilulta, veitsen kääntämiseltä haavassa koska minätiedän että minun elämässäni ei koskaan tule olemaan ketään. Se vaan on väistämätön tosiasia.
Tällaisella kirjoittamisella on jonkinlainen positiivinen vaikutus. Saa hieman huojennettua mieltään. Minun elämäni ja tulevaisuus vaikuttaa niin kertakaikkisen sysimustalta että en todellakaan tiedä mitä tuleman pitää. No,kaikkeen tottuu ja miksei koko loppuelämän yksinäisyyteenkin tottuisi. On vaan välilläniin totaalisen turhauttavaa, sitä välillä toivoo että olis jo vanha niin kohta kuolisi.