kissoja, venäläisiä huoria, massamurhaajia, lapsihelvettiä ja scientologiaa
siinä päivä pähkinänkuoressa.
Juttuhan alkoi siitä, että olen etsinyt koko Helsingin keskustan läpi vierasvuodetta. Ilmeisestikin ihan vääristä paikoista, koska en tulokset oli kovin laihoja. Mä en mitään TarjousLato viiden tähden paskalaatua halua, joten se oli jo automaattisesti poissuljettu vaihtoehto.
Käännän siis jälleen kerran katseeni kohti Ikeaa.
Töistä karkasin puoli tuntia aikaisemmin, että ehdin käydä ruokkimassa työkaverini kissat ja ehdin vielä viiden bussiin kohti Vantaata.
Kalliosta ei ole pitkä matka keskustaan, mutta kun on ruuhka-aika perjantaina, ni ratikat ei liiku järin vikkelään. Joten, päästyämme ulos rautatieasemalla ratikan uumenista, kipitimme Kiasmalle ja pääsimme juuri ylittämään liikennevaloja, kun kello viiden bussi kohti peltoa nimeltä Vanda lähti. Vittu, 50 metriä ja se luisui liikenteen sekaan. (tähän kohtaan painokelvotonta tekstiä!)
No, harkitsimme hetken siinä (uskollinen orjani, ja Ikea juhtani Herra A oli luonnollisesti mukana!) ja päädyimme tulokseen, että pyyhällämme mun luo kahville, koska seuraava bussi lähtee seiskalta. No, matkalla takaisin keskustaan, ulko-ovea kiinnipainaessani vannotin ja varmistin Herra A:lta moneen kertaan, että onhan sulla ratikkakortti mukana, kun tänne päin tullessa oli aika paljon tarkastajia liikkeellä. Päästiin pysäkille tohon talon alaovea vastapäätä, kun älysin — ja muuten aika vitun nolona– että mun oma ratikkakortti oli kotona laukussa. Herra A on erittäin sporttinen ja hän kipaisee hakemaan sen mun laukusta. Sen, että Herra A on päässyt jo tulomatkalle pysäkkiä kohti, ratikka tulee ja menee. HUOH. Odotamme siis seuraavaa. HUOH. Kello alkaa olla uhkaavan paljon, ja mietin mielessäni, että näinköhän kerkeämme tähänkään Ikean bussiin. Vihdoin ja viimein ratikka rymistelee tulla ja kiipeämme sisään. Päätän, että menemme istumaan mahdollisimman taakse, jotta lasipalatsilla olemme jo valmiiksi lähempänä liikennevaloja ja Kiasmaa. Enempiä katselematta istahdan paikalleni, Herra A viereeni. Kunnes valo valkenevi. Meitä vastapäätä asuu selkeästi joku semi-suomalainen (varmaan ruki ver ihmisiä) olutpullo kädessään ja tuijottaa murhaavasti. Hänen vieressään, mutta käytävän toisella puolella oli suomalainen mies, myös olutpullonen kädessään, ja vieressä urheilukassi. He vilkuilivat jatkuvasti toisiinsa ja nyökyttelivät, mutteivät sanoneet sanaakaan. Hetken päästä he katsoivat ulos ikkunasta ja katsoivat toisiinsa ja nyökkäsivät ja lähtivät ulos ratikasta.Varovasti urheilukassia kantaen. KABOOM!
Herra A siirtyi vierestäni istumaan vastapäätäni, ja hän kiinnitti huomiota erääseen keski-ikäiseen naiseen, joka istui minusta katsottuna takaoikealla. No, vilkaisin siihen suuntaan, eikä kyllä jäänyt arvoitukseksi naisen kansallisuus saati ammatti. Selkeesti hyvinkin iloluontoinen venäläinen nainen. Joku suomi heebo meni kumartui hänen puoleensa juttelemaan, varmaan utelemaan taksaa. Onneksi spora saapui tässä kohtaa lasipalatsille.
Vihdoin ja viimein istuimme bussissa ja olimme matkalla Ikeaan.
No, olimme juuri kurvaamassa Ikean pihaan, kun puhelin soi. Olin äimänä. Joku täti soitteli, että kun sä olet lahtelaisen ystäväsi pyynnöstä vastannut tähän meidän persoonallisuustestin kysymyssarjaan, niin mulla olis tässä nyt sun tulokset valmiina. Olin hetken että WTF???????????
Kunnes muistin, että heidän sivustoltaan tosiaan tuli johonkin sähköpostiini linkki ja pyyntö täyttää kysymyssarja ihan rauhassa ja antaa nimi ja puhelinnumero, jotta he voivat soittaa tulokset suoraan minulle. No, täti lupasi palata asiaan myöhemmin saman illan aikana. Ja näin tapahtuikin.
(toim.huom. tähän väliin.. Ikeassa oli taas oikee lapsihelvetti valloillaan. Miks vitussa ne räkäävät ja kuolaavat ja parkuvat paskaperseet pitää raahata joka paikkaan mukana? Miksei niitä vois heittää vaikka Salininkadulle (Lahdessa verraton paikka, kaikki siellä käyneet tietää mistä on kyse!) ”hoitoon” siks aikaa? Tai jtn. No, Herra A ja minä kävimme taas siellä ”syömässä ulkona” kuten vitsailimme siitä. Lihapullia vaihteeksi. Nam, se oli hyvää.)
Tuloksien läpikäyminen oli ookoo, ja ihan asiallista menoa. Kunnes alkoi hienovarainen tiedustelu, olenko kuullut scientologiasta, ja mitäs mieltä olen siitä, ja sain ilmaisen esitelmän siitä, miten se on ajatuksen opiskelemista. Tjuuh. Whatever.
Täti kovasti piti esitelmää heidän kirjoista ja vihkosista ja tarjosi niitä ostettavaksi edullisella hintaa.
Tuntui, etten millään pääse tädistä eroon, joten heitin ihan lonkalta vastavetona että kuule, mähän voisin tietty laittaa sulle nätin ja edullisen vuosikerran Seiskaa tuleen (no en muutakaan keksiny! xD) ja hintakin on kohdillaan, eli ku heität tiskii semmoset 199,- ni lehti lähtee tuleen sulle heti! (tot reps! Minusta oli ihan vitun hyvä veto!Ei tosin oo ikinä tullu mulle, eikä tule, mutta Seiskahan on jokaisen märkä päiväuni xD) Tässä vaihees tää täti varmaan ekaa kertaa pysähtyi kuunteleen mitä mä sanoin ja alko peruutteleen, että ei hän semmosesta lehdestä piittaa, sotii hänen ideologiaa vastaan. Johon minä, että samalla tavalla scientologia sotii mun ideologiaa vastaan! Et tasois ollaan, täti. Mä sanoin sille, että jos et ota tota hienoo ja halpaa tarjousta, ni en ota sun kirjoja. Ei tullu kauppoja xDDDD I really wonder why! Hitto, ei musta vissiin tuu lehtimyyjää xD