Tulihan taas vastaan yhenlainen tyyppi. Siis niin totinen torvensoittaja ettei tosikaan! Voiko joillakin miehillä olla niin heikko itsetunto, ettei ymmärretä huumoria vaan pitää ottaa k a i k k i henkilökohtaisesti? Vai mistä mättää? Jos sanon etten jaksa höpöttää (kun toinen vaikuttaa niin hiljaselta), vaan lähen mielummin ulos, niin miten prkl joku voi ottaa sen vittuiluna?? Sehän on vain toteamus, että jos juttelu on yhtä tervanjuontia, niin eikö sitä vois jatkaa parempana päivänä..Okei, oisinhan voinut sanoa noinkin (tai vaikka tosi nätistikin), mut mä nyt satun olemaan tällänen. Aika suorapuheinen – ja rehellinen. Ja haistan pelon…:).
Tai ehkä sillä ei vaan hissi noussut ihan ylös asti, kun ei ymmärtänyt (mun) huumoriakaan (no siitä ei ehkä voi syyttää muita). Vittuilin tietysti myös kun sanoin, että tottakai pitää olla pikakirjoittaja ja ajatuksen leikata vieläkin nopeammin (siis mesessä). Just joo, ihan kun tässä itekään mikään pikakirjoittaja olis! Sanavalmis kyllä, mutta pikakirjoittaja ei. Enivei, tuli vaan mieleen, että olikohan ko. henkilö vaan niin huonolla itsetunnolla varustettu kun veti hernemaissipaprikat (parsasta puhumattakaan) nenään ”arvostelustani” vai sattuiko vain huono päivä..(luoja paratkoon, että olis mitenkään oma syyni..) Oli miten oli, eipä enää jaksa murehtia. Olkoon jokainen semmoinen kun on, mitäpä tuota jauhamaan. Onneksi ite on niin täydellinen =) hehehehhe
Tää olis nyt täsä.Kiitos ja kumarrus.
ps. Kiitos samalla kavereille kun y m m ä r r ä t t e mua ja mun juttuja.