Vihdoin kotona – ehdinkin olla poissa sellaiset 75 tuntia… Kiitän kerrankin toimineita aivojani siitä, että ymmärsin pyytää tämänkin päivän vapaaksi! Olisin toki työkunnossa, eilen kun pidettiin niin hyvää huolta ettei ollut liskodiskosta tai muista ikävyyksistä tietoakaan, mutta työmotivaatio saattaa olla vielä aika nollassa. Taidan ottaa mukillisen kahvia, ja sitten lähdenkin viettämään päivää veljenpoikien kanssa. Elämä ei ole hullumpaa, tänäänkään. 🙂
