149
Viimeinen työpäivä….
Nyt sitten käynnistyi vihonviimeinen työpäivä nykyisessä työpaikassani (ja mahdollisesti myös toimenkuvassani). Ensiviikolla kohti uusia seikkailuja… Omalla tavallaan hieman haikea olo, toisaalta olen intoa täynnä. Viikko mennyt remonteeraamisessa ja iltatöissä. Eilen…
Uusi viikko
Viikko alkaa sitten ilman minkäänlaista pehmeää laskua: ensin täysi työpäivä päivähommissa, sitten ilta päivystämässä, kotona ehkä/toivotavasti ennen klo 23:a. Eilinen päivä meni siivotessa ja maalatessa, on suhteellisen avuton olo, kun…
maalausta…
Ei tullut siivoamista tänään, mutta purin koko vessamme ja maalasin kaakeliseinät pohjamaalilla (ei riitä voimia uusien kaakelin laittoon). Huomenna pitäisi sitten laittaa varsinainen väri päälle, toivottavasti tulee hyvän näköinen. Lattian…
syömään…
Kohta Palaceen syömään, aivan karsea nälkä sitä kerkesikin tulla. Taitaa myös tänään olla taiteiden yö, joten ehkäpä murkinan jälkeen musiikkia vielä kuuntelemaan… Huomenna edessä talouden suursiivous, joten lauantai menee pitkälti…
Jonotamisesta
Sellainen asia tuli tässä taas mieleeni, että kyllä me Suomalaiset olemme ehkä maailman kuuliaisin kanssa jonottamaan. Me jonotamme kiltisti pankissa, ruokakaupassa, autotiellä, hissijonossa, baarin ovella yms.yms… Vastaavaa ilmiötä en missään…
Parisuhteen arkea…
Tekipä sitä sitten niin tai näin, niin aina tulee sanomista. Näkymättömäksikään en viitsisi muuttua. Aina välillä ihmettelen, miksi mies ja nainen on alunperinkään luotu toisiaan varten.
sadetta
Helsingissä oli kuulemma hirveä ukonilma… Porvoon keskustan ohi taisi pahin rytäkkä mennä ohi, mutta satanut on koko päivän. Alan vasta toipua eilisestä illasta, joka venähti pitkäksi, onneksi siirryin juomaan vettä…
takaisin sorvin ääreen
Lupasin itselleni, etten täytä mitään tyhjiötä elämässäni kirjoittamalla blogia, tässä nähdään, kuinka voimakastahtoinen olen. Vielä kaksi viikkoa nykyistä työpaikkaa jäljellä, jonka jälkeen siirto kohti uusia seikkailuja, ainakin syyskuulle on luvassa…