Mä oon jotenkin niin vakava nykyään. En tiiä miksi, en haluis olla tällanen. Mutta miksi ei vaan iske. Vai onko jutut vaan niin paskoja?
Ois kivempaa vaan riekkua ja olla pinnallinen. Mutta jotenkin vaan syvälliset asiat on mielessä koko ajan. Onko se tää talven pimeys? Ku en oo oikeestaan masentunutkaan, vaan mietteliäs.
Mulla taitaa olla joku murros meneillään ja siksi ajatukset niin syvällä. Mutta mikä murros? Ja mihin suuntaan? Ja mitä se tarkoittaa? Ja mitä mä tekisin tän fiiliksen kaa?
Noh huomenna duuniin ja siitä se sitten taas lähtee. Tää kotona puolikuntoisena makaaminen ei sovi ollenkaan mulle. Ei ehkä pitäis miettiä asioita liikaa… vai pitäisikö?