Satuin tutustumaan erääseen miehenkloppiin, joka oli ”virkamies”.
Jotenkin ajattelin että nekin on ihmisiä, mutta ei näköjään.
Työ oli niinkuin henki ja elämä, ja sen varjolla/takia ei ymmärtänyt mitä on luottamus ja että kaikien ihmisten elämään ei tarvitse sekaantua, kun ei ole mitään vakavaa kuitenkaan tapahtunut…
No, pari huonosti nukuttua yötä sen takia, ja vieläkin ”ärsyttää” mielessä tuollainen elämän asenne… ”olen töissä 24/7”
Miksi tuolleinen ihminen sitten edes yrittää lähestyä toista, jos työ on elämä?? Ei mitään havaintoa sillä, että mikä on ”yksityiselämä”.
Sain minäkin tietty kommenttia, että mulla on eri rooli töissä…
Tottakai mulla on eri rooli töissä, mutta sama iloinen ihminen olen jos muo kohdeltaisiin kunnioittavasti!!
Jaa, kaikkia ei voi valitettavasti pelastaa, eikä parantaa.
Onnea vaan kaikille elämään, oli se nyt sitten mitä tahansa:)
Ja x-ice… olisin kyllä mielummin viettänyt sen ajan sun tekemiä pullia syöden… Et muuten viittis lähettää niitä postissa, kun asut siellä susirajan takana??;)
Nyt tää saunapuhdas väsynyt naikkonen kömpii kunnon yöunille.
Kivaaaaaa ilta kaikille:)))