Aikas lattee päivä..
Aamulla kun heräsin nii lakanat oli aivan kurtussa..
Mitä ihmettä mää oon yöllä tehny.. ja väsytti aiva sairaasti.
No, pääsimpä sit töihin ja rupesin työstää porasuojia..
Mä oon sellanen tyyppi et mun ei tarvii ajatella työvaiheita, kun ne on kerran selvät nii aivokapasiteettia voi hyvin käyttää itselle hyödyllisiin asioihin..
Anyvei..
siinä kun konemaisesti tein töitä ja olin yksin ajatuksieni kanssa tuli sellanen ajatus mieleen että olis kyllä kiva kadota omalta suvulta.
Siis ihan omaan rauhaan, ilman ketään lähisukulaista..
Edes vähäks aikaa.. oisko se nii paljoo pyydetty?
Mä vaan en jaksa..
Ilmeisesti se oli liikaa pyydetty.. ei toteutunu tänään(kään)
Töitten jälkee broidilta hakeen paketti ja kun kotii pääsin nii Mutsi soittaa kuulumisia.. puuh.. varmaa jaksoin kuunnella 😉
Tuntuu siltä että he ovat riippuvaisia minusta enkä minä heistä.
Illalla lisää harmia aiheutti sit netti..
Just kun meinasin tulla kirjottaa tämän nyt lukemasi sepustuksen, netti katkes.. eikä noussu ylös millää.
Onneks on kikkakakkonen, Kännynetti 🙂
Toivotaan että huomenna olis henkisesti parempi päivä..
Ja onhan se, sen verran optimistin vikaa mussa on 😀