Nelkulle.

Oi miksi juuri tänään sen piti tapahtua?
Miksi otteeni lipesi ja putosit lattialle särkyen palasiksi.
En tiedä kuinka siinä edes pääsi käymään näin. Olen pahollani.

Olet ollut Kahvihetkieni kulmakivi.
Sileä ja kulmikasta pintaasi oli mukava hyväillä.
Välillä painoin huuleni reunaasi vasten..

Muistatko vielä kun yhteinen taipaleemme alkoi?
Minä muistan, se oli syksyllä 1994 kun Ammattikouluun lähdin.
Sinä tulit mukaan.
Vääryydellä ja viekkaudella sinut itselleni anastin.
Annoin sinulle nimenkin, Nelkku. Se sinun nimesi oli.
Tuo tuttavallinen nimi juontuu kylkeesi painetusta numerosta Neljä.
Siis Nelkku, sinun nimesi.

Olet ollut mukanani elämän tyrskyissä, urhoollisesti olet kestänyt kolhut jotka olet osaksesi saanut.
Mutta tämän päiväinen oli liikaa, muotosi antoi periksi.

Toivon että hyväksyt seuraajasi, olkoon hän yhtä pitkäikäinen.

Sinä olit ainutlaatuinen
Sinua ei voi korvata
Jää Hyvästi.
Olit kuitenkin Maailman parhain muki.