Joka paikkaan sattuu

Eilen oli firmaliigan suunnistus ja tänään sähly. Neiti on aivan rättipoikki ja väsy ja joka paikkaan sattuu. Nivus alkoi kiukutella pelin lopussa, käteen tuli joku osuma ja siinä on kipeä kuhmu, reidet on kipeät pökkelöt jne…

Ei kyllä jaksa tehdä tänään enää mitään. No, ei ehkä tarviikaan. Huusholli on sen näkönen, että täällä ei oo käyty kuin kääntymässä viime viikot. Missähän välissä ois viikonlopun kokona, että ehtis ja jaksais siivota. Ahdistaa asua tällasessa läävässä. Ens viikon jälkeen pitäis kai vähän helpottaa. Mut ens viikko on vielä kaaosta. Kaks päivää työmatkalla ja lauluryhmän keikka kenraaliharjoituksineen loppuviikosta. Sitten lauluhommat jää kesätauolle. Töissä ei taida helpotusta olla luvassa hetkeen. Pitää vaan vetää syvään henkeä ja ottaa tiukka etukeno ja puskea eteenpäin päivä kerrallaan.