Eilen tuli urheilugaala telkkarista. Totesin vaan, että taitaa neiti olla ihan pikkasen urheiluhullu tai jotain. Suurin osa viime vuoden urheiluhetkistä ja varsinkin näytetyt vähän vanhemmat pätkät nostivat kerta toisensa jälkeen kyyneleet silmiin. Ei tää mitenkään uusi ilmiö todellakaan ole. Mutta vähän meinaa itseäkin huvittaa, että pitääkö sitä joka kerta vähän itkeä tirauttaa, kun suomalaiset urheilijat tekee hienoja suorituksia. Mutta niin vaan esim. Tour de Skin päätöskilpailun Virpin ja Aino-Kaisan lopputaistelu ja Virpin voitti sai taas kerran kyyneleet silmiin. Ja viime kesän olympialaisten naisten soutuhopea on sellainen, joka jaksaa liikuttaa kerta toisensa jälkeen. On se urheilu vaan niin hienoa 🙂
