Eilinen oli oikea hiuskatastrofien vallankumous. Ensin hyvä ystäväni soitti minulle epätoivonvallassa ja kertoi värjänneensä hiuksensa. Hän oli yrittänyt kasvattaa vetyperoksidiblondia pois jo vuoden verran. Projekti sujui hyvin, mutta hän oli hetkenmielijohteessa ostanut kaupasta vaaleanruskean hiusvärin. Sen seurauksena hänen hiuksensa olivat vihreänharmaat. Loppupäivä meni kun värjäilimme hänen hiuksiaan. Sanoin hänelle, että kahta värinpoistoa ei voi tehdä saman päivän aikana, mutta itsepintaisesti hän halusi silti kokeilla. Lopputulos oli kemiallisia palovammoja hiuspohjassa, sekä paljon pudonneita hiuksia. Väri oli noh, vaaleankeltainen.
Myötätuntoisena ihmisenä päätin minäkin värjätä hiuksiani. Lopputulos on se, että näytän liikeriltä. Pääni on täynnä oransseja raitoja ja hiukseni vaikuttavat lievästi ilmaistuna huonokuntoisilta. Tällä hetkellä ihmettelen miksi halusinkaan vaaleita raitoja vaikka tiesin, että niistä tulisi oransseja? Vaihtelu kieltämättä virkistää, mutta olisin ehkä kuitenkin halunnut pitää pitkäkuntoiset persuksiin asti olevat tummat hiukseni. Että näin.
—
C