Tapasin netissä espanjalaisen miehen pari viikkoa sitten ja tuli ilmi, että meillä on yhteisiä tuttuja. Hän on opiskellut Suomessa ja itse olen asunut Espanjassa hänen kotikonnuillaan. Puheeksi tuli kielimuuri parisuhteessa. Itse olen sitä mieltä, että jos ihminen ei pysty ilmaisemaan itseään omalla äidinkielellään niin ennen pitkään siitä syntyy ongelmia. Kielellisestä ilmaisusta jää silloin aina puuttumaan vivahde-eroja ja niiden ymmärtäminen voi olla haastavampaa. Hänen mielestään suhde voi olla erinomaisen hyvä vaikka molemmilla on eri äidinkieli. Mielestäni hän on väärässä 😀
*kinastelu siis jatkukoon*