Kahvi on suomalaisten kansallisjuoma, mutta harvat juovat sen tavalla, joka todella suojaisi muistia.
Tutkijat ovat löytäneet, että kahvilla on kiistaton yhteys muistin suojelemiseen vanhuudessa – mutta tämä yhteys ei koske kaikkia kahvinjuontitapoja yhtä lailla.
Yksi tekijä ratkaisee lähes kaiken, ja suurin osa suomalaisista tekee sen väärin tietämättään.
Kahvin ja terveyden välinen yhteys
Kahvin ja aivojen terveyden välinen yhteys on yksi viime vuosikymmenten tutkituimmista aiheista ravitsemustieteessä. [Johns Hopkinsin yliopiston laaja tutkimus osoitti, että kofeiini tehostaa muistijälkien tallentumista aivoissa – uuden tiedon siirtymistä lyhytaikaisesta muistista pitkäaikaiseen muistiin.
Löydöksestä uutisoitiin laajasti, mutta sen käytännön merkitys jäi monille epäselväksi.
LUE LISÄÄ: Kahvi muuttaa suolistoasi – tutkimus paljastaa sen vaikutuksen
Ajankohta ratkaisee enemmän kuin määrä
Tutkijoita yllätti erityisesti tämä: merkitystä ei ollut vain sillä, kuinka paljon kahvia juotiin, vaan silloin, kun se juotiin suhteessa oppimiseen tai aivotyöhön.
Tutkimuksessa ne koehenkilöt, jotka saivat kofeiinia uuden tiedon omaksumisen jälkeen, muistivat enemmän kuin ne, jotka saivat sen ennen.
Käytännössä tämä tarkoittaa: kahvikuppi heti aamiaisen jälkeen, aivotyön lomassa tai hetki tärkeän kokouksen tai lukuhetken jälkeen on tehokkaampi kuin kahvi ennen näitä kaikkia tai taukojen aikana.
Kofeiini tukee muistijälkien tallentumista – se auttaa aivoja säilömään juuri opitun.
Muistin suoja ja dementiariski
Pitkäaikaiset seurantatutkimukset ovat löytäneet yhteyden kahvinjuonnin ja pienemmän dementiariskin välillä.
Johns Hopkinsin yliopiston laaja tutkimus 65 000 henkilön aineistosta havaitsi, että kohtuullinen kahvinjuonti – kolmesta neljään kuppia päivässä – oli yhteydessä noin 27 prosentin pienempään dementiariskiin.
Tutkijat uskovat mekanismin liittyvän kahvin polyfenoleihin, jotka suojaavat aivoja tulehdukselta, sekä kofeiinin kykyyn estää adenosiinin kerääntymistä – adenosiini on molekyyli, jonka kertyminen liittyy erityisesti Alzheimerin taudin kehittymiseen.
Suodatinkahvi vai espresso – kumpi suojaa paremmin
Kahvin valmistustapa vaikuttaa yllättävän paljon sen terveysvaikutuksiin.
Suodatinkahvi on tutkimusten mukaan sydän- ja aivoterveyden kannalta parempi kuin keittämällä valmistettu kahvi kuten ranskalaisella pressolla eli puristinkannulla tai mokkakannulla.
Syy on diterpeeniyhdisteet – kahvinöljyt kafestoli ja kahveoli – jotka vapautuvat suodattamattomaan kahviin.
Nämä nostavat LDL-kolesterolia, mikä on sydänterveyden kannalta epäedullista.
Suodatin suodattaa nämä yhdisteet tehokkaasti.
Mitä lisätä kahviin – ja mitä ei
Maidolla tai kasvimaidolla maustettuna kahvi menettää osan polyfenolien hyödystä, koska proteiinit voivat sitoutua polyfenoleihin ja vähentää niiden imeytymistä.
Tutkijat eivät kuitenkaan suosittele luopumaan maidosta, sillä ero on pieni – ja musta kahvi, joka ei maistu, ei auta ketään.
Sen sijaan sokerin lisääminen kahviin on muistin suojan kannalta selvästi epäedullista: sokeri aiheuttaa verensokeripiikkejä, jotka kuormittavat aivoja.
Sokerin vaihtaminen ceylon-kaneliin on ravitsemusterapeuttien suosima vaihtoehto, jolla on lisäksi oma insuliiniherkkyyttä parantava vaikutuksensa.
Koska kahvia ei kannata juoda
Kofeiinin puoliintumisaika on noin viisi tuntia – mikä tarkoittaa, että iltapäivällä nautittu kahvi vaikuttaa yhä veressä nukkumaanmenon aikaan.
Unen laatu vaikuttaa aivojen puhdistustoimintaan, joka on keskeinen tekijä muistisairauksien ehkäisyssä.
Tutkijat suosittelevat lopettamaan kofeiinin nauttimisen viimeistään kello 14–15, jotta uni ei häiriinny.
Kahvi siis suojaa muistia – mutta oikein juotuna.
Ajoitus, valmistustapa ja se, mitä kahviin laittaa, tekevät yhdessä eron satunnaisen kahvinjuonnin ja muistia oikeasti suojaavan tavan välillä.
LUE LISÄÄ: Hamstraatko kahvia tarjouksista – näin kauan paketti oikeasti säilyy
