Hain tänään paketin postista, jossa oli useita erilaisia hajuvesiä, lahjakortti ja muuta sälää. Mukana oli kirje, joka julisti mahtipontisesti ”onneksi olkoon, olet voittanut kirjoituskilpailun!”. Jostakin syystä minulle tulee toisinaan huono omatunto, jos osallistun kirjoituskilpailuihin. Tämä johtuu siitä, että olen joskus kirjoittanut työkseni ja kirjoituksiani julkaistaan tälläkin hetkellä tasaiseen tahtiin lehdissä. Torjuin juuri useamman sadan euron palkkion lehtijutusta, koska en voi olla ammatillisten syiden takia julkisuudessa sellaisissa asiayhteyksissä. Kirjoitan yleensä nimittäin pakinoita, kolumneja, novelleja ja kaikenlaista hömppää. Ystäväni sanoo, että kirjoituskilpailut ovat amatööreille, joten olen hieman epäreilu osallistuessani niihin. Olen kuitenkin sitä mieltä, että jos osallistujakuntaa ei ole rajoitettu ja kyseessä on nimenomaan kilpailu, niin voin aivan hyvin osallistua. Onhan aina kuitenkin olemassa mahdollisuus, että joku muu kirjoittaa paremmin. Näin ei ole vielä käynyt, mutta tämähän ei tarkoita sitä etteikö se olisi kuitenkin mahdollista.
Olen kirjoittanut koko elämäni ajan erilaisia tekstejä. Koulussa esseitä, nuorisotoimittajana ensimmäisiä lehdissä julkaistuja tekstejä, yliopistossa professorille oman alani tekstiä, jonka hän lähetti edes lukematta suoraan kustantantajalle, freelancerina lehdille kirjoituksia ja nettiin blogeja. Aloin miettiä, että syy tähän on oikeastaan kasvatuksessani. Opin lukemaan ja puhumaan hyvin nuorena. Äitini luki minulle satuja lähes joka päivä ja isäni kirjoitti päiväkirjaa elämästäni ollessani alle kouluikäinen. Hän otti joka ilta pienen vaaleanpunaisen päiväkirjan syliinsä ja kynän käteensä. Sitten hän kysyi, että mitä olet tänään tehnyt? Vastaukseni olivat yleensä tasoa söin ja leikin. Tämä ei kuitenkaan sopinut, vaan hän kysyi aina tarkentavia kysymyksiä kuten mitä söit, oliko ruoka hyvää ja kenen kanssa leikit? Lopulta opin kertomaan päivästäni monisanaisesti ja mahdollisimman yksityiskohtaisesti. Ulkoistan syyn kirjoitusfiksaatiostani siis perheelleni. Lapset ovat kyllä hyvin alttiita vaikutuksille. Onneksi myös hyville vaikutuksille.