Matkakuume

Olen yllättänyt itseni selailemasta erilaisia matkailuun liittyviä sivustoja jo kahtena päivänä peräkkäin. Eksyin puolihuomaamattomasti www.pallontallaajat.net -sivustolle ja huomasin hypisteleväni erilaisia matkailuaiheisia jäsen-/luottokorttejani tavallista suuremmalla intensiteetillä. Tänään huomasin kauhukseni selailevani vanhoja…

Olen yllättänyt itseni selailemasta erilaisia matkailuun liittyviä sivustoja jo kahtena päivänä peräkkäin. Eksyin puolihuomaamattomasti www.pallontallaajat.net -sivustolle ja huomasin hypisteleväni erilaisia matkailuaiheisia jäsen-/luottokorttejani tavallista suuremmalla intensiteetillä. Tänään huomasin kauhukseni selailevani vanhoja matkakuvia. Pahoin pelkään, että olen taas sairastumassa matkakuumeeseen. Luulin joskus, että tulisin mokomalle immuuniksi, mutta tauti uusii nykyään vain tiheämmällä aikavälillä. Olen tullut myös suuruudenhulluksi matkojen suunnittelussa. Aikaisemmin pyrähdys lahden toiselle puolelle riitti paikkaamaan pahinta olotilaa, mutta nykyään huomaan ajatusteni liitelevän loputtoman pitkillä hiekkarannoilla ja uusissa elämyksissä.

Olen kuluvana vuonna päässyt vain pikavisiiteille Osloon ja Espanjaan. Pahinta on se, että olen kiinni töissäni ensi syksyyn asti, eikä minulla ole minkäänlaisia realistisia mahdollisuuksia päästä ulkomaille ennen sitä. Snif.

Toisaalta voisin tietenkin suunnitella aikani kuluksi unelmalomaa ensi syksyn varalle, mutta se olisi itsepetosta, koska matkustan aina spontaanisti. Päätän yhtäkkiä vain lähteä, pakkaan laukun ja huomaankin jo olevani lentokentällä. Niin se on aina mennyt ja ehkä sen kuuluukin mennä juuri niin. Matkustaminen tarkoittaa minulle seikkailua ja mikä seikkailu se sellainen on, joka on liian tarkasti suunniteltu? Mitä suuremmat odotukset, niin sitä todennäköisemmin myös pettyy. Ehkäpä siis hautaan suunnittelun ja katson kesän jälkeen mitä elämä tuo tullessaan.