1) Kouluissa tehtiin toimenpiteitä sikainfluenssan leviämisen ehkäisemiseksi. Siellä jaettiin isot ja pienet oppilaat eri puolille koulua. Heidän kanssakäymisensä pyrittiin estämään täysin. Viikossa tuli 60 uutta sikainfluenssatartuntaa ja virus levisi huomattavaa vauhtia maan sisällä. Paikallisissa massatapauksissa otettiin jokainen aivastava ihminen sivuun ja tarkkailuun. Hotelleissa turvatoimina oli eristäminen hotellihuoneeseen ja lääkärin kutsuminen paikalle jokaisessa tapauksessa, jossa ihmisellä oli kuumetta ja yskä. Paikalliset bussikuskit riitelivät äänekkäästi siitä kuka joutuu ottamaan espanjalaisia kyytiinsä, koska ensimmäinen tartunta tuli espanjalaisen turistin mukana.
2) Baarin ravintolan portsari tönäisi 15-vuotiaan espanjalaisen seinään, niin että tämän nenä aukesi, koska hän oli rikkonut Maltan lakia tulemalla baariin alle 17 vuotiaana. Yllättäen menin väliin, koska en pidä siitä, että alaikäisiä pahoinpidellään auktoriteettien toimesta. Poika ei puhunut sanaakaan englantia, hän oli yksin, humalassa ja peloissaan. Sanoin molemmille englanniksi ja espanjaksi, että heidän täytyy rauhoittua. Sanoin myös, että tämä ei ole oikea tapa käsitellä asioita. Portsari meni hetkeksi ulos jäähdyttelemään hermojaan ja tullessaan takaisin hän oli rauhoittunut. Seuraavana päivänä hän kiitti minua väliintulosta ja myönsi toimineensa väärin. Todellinen pipipäämacho.
3) Varkaat olivat tehokkaita Maltalla. Ihmisiltä varastettiin lippalakkeja suoraan päästä ihmisvilinässä ja hotellihuoneista katosi kaikki irtaimisto siivoojien taskuun.
4) Maltalaiset ovat kovaäänisiä, ennakkoluuloisia, mutta myös hyviä ystäviä tutustuttuaan paremmin. Naisen asema on ristiriitainen. Suurin osa tapaamistani turistinaisista sanoi miesten käyvän suoraan käsiksi baareissa ja ahdistelevan kaduilla. Seurailin tilannetta uteliaisuudesta. Nämä naiset keikkuivat vahvassa humalassa, minihameissa, bikineissä ja korkeissa koroissa öisillä kaduilla. Minäkin kävelin lukemattomia kertoja minihameessa keskellä yötä yksin baarikaduilla ja baareissakin, mutta en joutunut kertaakaan ongelmiin sen takia. Etuni oli myös se, että näytin maltalaiselta ja opettelin sanomaan maltaksi pari valittua sanaa. Kuljin nopealla pujottelutekniikalla ihmismassassa ja selvinpäin. Voi tosin olla, että olen yksinkertaisesti niin susiruma, että sen takia miehet suorastaan tekivät tilaa kulkiessani ohi 😀
Tutustuin paikallisiin miehiin ja he sanoivat, että kyse on siitä, että nämä turistinaiset tulevat tyrkylle ja ettei heitä arvosteta lainkaan sen takia. Minua pyydettiin kyllä usein ulos ja syömään kaduilla, sekä baareissa, mutta en kohdannut missään vaiheessa epäkunnioittavaa tai loukkaavaa käytöstä. Ymmärrän periaatteessa paikallisten miesten ajattelutavan, vaikka en olekaan asiasta samaa mieltä, koska en usko, että baareissa vähissä vaatteissa notkuvat turistinaiset kerjäävät lääpintää tai hankaluuksia. Toivon heidän kuitenkin tiedostavan riskin pukeutuessaan ja käyttäytyessään provosoivasti.
5) Maltalaiset naiset ovat kovia, teräviä, fiksuja ja todella hyviä ystäviä. Maltalaiset miehet ovat temperamenttisiä, ulospäinsuuntautuneita ja kuulemani, sekä näkemäni mukaan väkivaltaisuuteen taipuvaisia. Kummatkaan eivät juo liikaa alkoholia ja kaikilla tuntui olevan viha-rakkaussuhde eristyksissä olevaan kotimaahansa.
6) Poliisit eli pulisijat (pulizija) olivat korruptoituneita. He ehdottelivat seksiä teini-ikäisille turistitytöille ja kehottivat näitä rikkomaan Maltan lakeja. Opettajat olivat nuoria ja kokemattomia. Lääkäreitä oli kahdenlaisia. Niitä, jotka heittivät vain lonkalta diagnooseja, sekä niitä jotka olivat todella maailmaa nähneitä ja hyviä työssään. Tutustuin yhteen, joka tulee Suomeen johonkin kansainväliseen tartuntatautien lääkärikongressiin tms. Yksityiset sairaalat pitivät turisteja ilman syytä tarkkailussa useita vuorokausia, eivätkä päästäneet näitä lähtemään, koska se oli helppo tapa nyhtää lisärahaa. Vasta jos heiltä tivasi tarkkoja syitä sairaalassa pitämiseen he kotiuttivat potilaan.
7) Maltalla St. Julians oli kuin Ibiza2. Kadut täynnä baareja ja musiikki pauhasi 24/7. Pommiuhkaukset olivat kohtuullisen tavallisia. Ei ollut yksi tai kaksi kertaa kun olin mukana evakuoimassa taloja ja kauppakeskuksia tyhjiksi. Tauotonta hässäkkää.
Muuta:
Sain hyviä ystäviä reissulta. Opin itsestänikin muutaman asian. Työparini nauroi muutamaan otteeseen, että olen uskomaton. Hän sanoi ettei koskaan ole tavannut ihmistä, joka toimii samalla tavalla kuin minä. Hän nauroi, että jos joku ihminen, josta en joko pidä tai joka puhuu aivan idioottimaisuuksia tulee puhumaan minulle, niin katson joko täysin hänen ohitseen tai sitten alan katsella seiniä. En vaivaudu edes vastaamaan. Ylimielisen biatchin oppintunnit. En ole aikaisemmin huomannut tekeväni niin, mutta ystäväni mainittua tavastani oli pakko myöntää, että Maltalla ainakin toimin juuri niin. Tämä saattoi osaltaan johtua myös siitä, että olin niin kuoleman väsynyt, että en ihan oikeasti jaksanut kuunnella idioottimaisuuksia. Seli seli. Kolaus humanistisielulleni.
On ole koskaan aikaisemmin elämässäni ollut niin väsynyt ja uupunut kuin mitä olin eilen tullessani Suomeen. Nukahtelin istualleni kaikkialle. Nukuin Maltan lentokentällä, lentokoneessa, Frankfurtin lentokentällä ja taksissa. En vain pystynyt pitämään silmiäni auki. Eräs taksikuski oli ihana Maltalla. Hän sanoi, että mene nukkumaan taksiin siksi aikaa kunnes lentosi lähtee. Hän oli juuri kuunnellut tarinani ja äkilliseen lähtöön johtaneet syyt. Hän heitti minulle avaimet ja lupasi hakata ikkunoita jos en muuten herää. Niinpä nukuin varjoisassa paikassa olevassa taksissa 2h. Lukitsin ovet sisältäpäin ja simahdin samalla sekunnilla. Olin niin väsynyt, että kävelin Hki-Vantaan lentokentällä minua vastassa olleen miehen ohi, koska en jaksanut enää edes kohdistaa katsettani. Heräsin tänä aamuna aivan sekaisin siitä missä maassa olen. Veikkaan, että tästä reissusta toipumiseen menee ainakin pari viikkoa ennenkuin alan suunnitella uutta reissua.