Pitkästä aikaa on todella hyvä, tasaisen tyyni ja rauhallinen olo. Viime vuosi oli yksi elämäni raskaimmista vuosista ja virheitä täynnä. Voisin jäädä pahoittelemaan omiani ja manaamaan muiden tekemiä virheitä, mutta se olisi aivan liian helppoa. Voin vain toivoa oppineeni jokaisesta vastoinkäymisestä jotakin. Sen tiedän varmasti, että olen oppinut itsestäni paljon, ehkä liikaakin. Voisi kai sanoa kliseisesti, että olen kasvanut ihmisenä ja tiedän taas askeleen verran tarkemmin mitä en halua, mitä haluan ja mikä on minulle tärkeää. Millä hinnalla ja keiden kustannuksella oppiminen on tapahtunut onkin sitten jo toinen tarina, mutta uusi vuosikymmen ansaitsee joka tapauksessa toiveikkaan ja rauhallisen alun oikeassa elämässä.
Vip-aikani loppuu täällä kohta, enkä enää uusi tunnuksiani. Voin aina tulla takaisin, jos oikea elämä alkaa harmittaa liikaa, mutta tällä hetkellä ainakin tuntuu siltä, että virtuaalimaailmalla ei ole minulle enää mitään uutta tarjottavaa.