Sain tänään shokkihoitoa kun surffailin netissä ja törmäsin omiin kuviini aivan väärässä asiayhteydessä. Tuijotin hiukan pitkään kun ruudulle hyppäsi ikivanhoja teini-biletys-häröily-kuvia, joihin oli ystävällisesti liitetty nimeni kuvien alle tunnistamisen helpottamiseksi. Vereni kiehahti välittömästi yli kiehumispisteen. Syylliseksi paljastui vanha nuoruuden ystäväni, johon en ole ollut missään tekemisissä viiteen vuoteen. Pyysin häntä netin välityksellä poistamaan kuvani. Noh hän ei vastannut mitään. Soitin eräälle tuntemalleni juristille ja kysyin saako hän pitää kuviani netissä ilman lupaani? Kyseinen henkilö sanoi, että saa jos hänellä on tekijänoikeudet kuviin ja kuvat eivät ole loukkaavia. Uskoinko? No en.
Satuin olemaan töissä kun tämä episodi tapahtui ja työkaverini kysyi, että miksi olen ärtynyt? Kerroin hänelle koko jutun ja hän raivostui asiasta. Työkaverini soitti välittömästi eräälle rikospoliisille, joka kävi katsomassa kuvia. Hän soitti puolestaan olikohan se tietosuojavaltuutetulle. Yhtäkkiä huomasin asian kokeneen ns. lumipalloefektin. Puhelimeni soi ja siellä oli yrityksemme juristi, joka kysyi asiasta lisää yksityiskohtia. Ennen kuin huomasinkaan henkilökohtaisesta dilemmastani oli tullut koko yrityksen asia ja loppujen lopuksi kaikki muut tuntuivat olevan asiasta enemmän ärsyyntyneitä kuin minä. Asia jäi työn alle ja kaikki lupasivat selvittää asian huomiseen mennessä. Nyt on hiukan hassu olo. Mietin vain, että miten helkkarissa tästä asiasta tuli yhtäkkiä näin iso? Oh well, hyvähän se vain on, että ei tarvitse itse tehdä mitään kun muut hoitavat homman puolestani. Kunhan ärsytti. Hups. *viheltee*
—
C