Mies laulaa naapurissa karaokea tuttuun tyyliinsä.Ulosanti ei ole maailman paras ja oikeen itsellä tulee tuskahiki sitä kuunnellessa.
Biisi oli joku kotimainen iskelmä vuodelta papu, et sekin vielä tähän syssyyn.Vaikka musiikkimakuni onkin laaja niin ehkä tuon naapurintenorin laulanta oli jo liikaa minunkin sävelkorvalle.Eikä tuo riittänyt että saman biisin lauloi kerran kun päättipä sit vielä toisen kerran vetästä uudestaan.
Muistin et mulla on sama biisi myös karaokeversiona koneella ja laulajana on kamuni joka todellakin osaa laulaa.Joskus johonkin kilpailuunkin on osallistunut et sillai ei ihan huono hänkään.
No asiaan.Mä en voinut vastustaa kiusausta ja pistin ko. kappaleen soimaan ja kajarit kaakkoon. Olin tosi ilkee mut höh ,mun oli pakko tehdä se.Olen niin monet kerrat uskollisena kuunnellut hymyillen hänen tulkintaa niin suokaa se anteeksi nyt mulle.
Pikku ilkikurinen puoleni sai nyt otteen minusta ja toihan tuo teko hymyn ainakin mun huulille vaikka tuskin hänen.
Hienoa että on rohkeutta yleensäkin mennä laulamaan karaokea ,siitä nostan hattua.Se nyt muuten sama millainen ääni on kunhan nyt vain menee.Jokainen tulkitsee omalla vapaalla tyylillään ja ääni on se mikä on.
Itse olen niin pelkuri että en ole kuin kerran ollut tuhannen promillen kännissä jonkun toisen naisen kanssa laulamassa..
Se nyt johtuu siitä että en edelleenkään halua olla huomion keskipiste.
Ja toiseksi jos lapset sanoo että mulla on mätä ääni niin eiköhän sekin sit kerro jotain.
Ja naapuri jatkakoon laulantaa kun siltä tuntuu ,mä kestän aika pitkälle monia asioita:O)
Ps:Voi olla että mun tekoset kostautuu omaan nilkkaan ja saan jossain paikassa naama punaisena olla. Pidän peukkuja ja toivon ettei kuitenkaan niin kävisi.