Silittämisen tuskaa

Mä en voi mitään niin inhota enempää kuin silittämistä. Nyt tytöt matkaa isälleen 2 viikoksi ja vaatetta pitää olla joka lähtöön kun noista keleistä ei tiedä.
Mä muutenkin silitän vain tarpeelliset ja nekin hampaat irvessä. Se vaan ei ole mun hommia. Mielelläni tekisin vaikka jotain muuta epämiellyttävää ja antaisin jonkun muun hoitaa tuon tehtävän.
En mä silittele lakanoitakaan kun en ymmärrä sitä miksi pitäisi. Sinne kun hyppää niin ryppysiä ne heti on. No joo onhan ne sillai pehmeet ym. mut samat unet saan oli kuin vain.
Mulla on yksi tuttu kun silittää jopa pikkuhousunsa ja mä en tajuu miksi pitäisi. Tuleeko se ukko sanomaan että kulta wau sulla noi mammapöksyt näyttää tosi hienoilta nyt kun ei rypyn ryppyä? Ja eihän noissa stringeissä oo silitettävääkään. Pelkkä postimerkkihän tuo on.
Vai liekö se tietyillä ihmisillä vain se tärkeetä että kaikki on tip top , en tie.
Kyllä mä katson että ne vaatteet on hyvässä kuosissa kun lähden ihmisten ilmoille mutta näin kotioloissa tuo on mulle aivan sama. Ei mulla koskaan kuitenkaan vaatteet nyt niin ryppyjä täynnä oo ettei kotona kehtaa mennä.

Myönnetään että mulla oli joskus poikaystävä joka aamuisin aina silitti vaatteensa ennenkuin lähdettiin mihinkään. Sillä nyt tuo lähtö kesti muutenkin aina 2 tuntii kun kaikki piti olla niin vimpanpäälle kuin olla ja saattaa. Hiukan itse tuskailin sitä odottamista kun mä oon tottunut että aina mennään suht verkkaiseen tyyliin ja miestä ei tarvi koskaan odottaa :D
No mut se hänen tyyliään ja ei hän huono ihminen ollut vaikka monessa asiassa oltiin kun yö ja päivä. Eipä se silti mulle koskaan sanonut että kuules muidi et viittis kattoo mitä päälle laittaisit. Mä olin mä ja hän oli hän. Toki ei me silti oltu ihan eripari tuolla kun mentiin. Kait mä osaan kuitenkin erottaa sen missä mennään ja kenen kanssa.

Lasten kanssa sitä tottuu siihen että aina ei itse kerkee katsomaan ees peiliin kun ovesta lähtee mut eipä se minua kiusaa. Pääasia on että päästään lähtee ja onneksi tuosta rumuudesta ei sakoteta vielä jos ihan tukka pystyssä mennään ulos tai muutama ryppy jossain vaatteessa.

Nyt on sit kassit pakattu ja muutama tunti ja sit se on bye bye vähäksi aikaa.
Ikävä varmasti on mutta nyt jo osaan ottaa vapaapäivät ihan sillai antaen aikaa itselle ja en niin mieti mitäs nuo tuolla tekee isin kanssa. Tiedän että heillä on hyvä olla ja siellä kuitenkin kaikki ok.

Tänään on muutama asia kun pitää hoitaa ja sit illalla onkin ihan muut jutut mielessä..

Ps: Olisipas muuten hienoa jos olisi sellainen tuttu kun esim: sillä joku kotihomma mistä ei pitäisi niin voisi sillai vaihtaa että tuu sä tekee toi mulle niin mä tuun tekee sen sun inhokin sulle. Vähänkö olisi siistii..
Mut sit jos joku nyt tarjoituu silittää niin sanon heti että ikkunanpesu on toinen mistä en pidä lainkaan .."miettii mielessään niitä mistä pitää"..tiskaus ,ruohonleikkuu, imurointi..

Nyt sit vaan jokainen laittaa listaa suosikkikotihommista ja puhelin numeronsa niin mä kilautan jos natsaa :D
Ottakee huomioon sit tuo välimatka että en kuitenkaan lähde sinne Inariin jelppii muutakuin tosiii hyvää ystävää jos niin on.