1799
Historian lehtien havinaa
Tasan seitsemän kuukautta sitten kirjoitin ensimmäisen merkintäni tähän blogiin. Nyt on sadannen merkinnän aika. Seitsemään kuukauteen mahtuu reilut kaksisataa vuorokautta täyttä elämää. Mitä minun elämässäni tai minussa itsessäni on muuttunut…
Selvisin!
Eka iltavuoro takana siinä kakkosduunimestassa ja suhteellisen hyvin selvisin. Ei mennyt yhtään lasia edes rikki ja vain yksi pöydällinen asiakkaita lähti vittumaisien kommenttien kanssa pois (tosin mä jouduin vain kuuntelemaan…
Kun jäljellä on enää vain armo
[b]A[/b] nsioton [b]R[/b] akkaus [b]M[/b] inun [b]O[/b] sakseni Haamu menneisyydestä. Aiku revityt haavat. Liikaa jossiteltavaa. Liikaa elettyä elämää. Liian leveä kuilu kahden ihmisen välissä. Sydämessä kuitenkin palo juuri sen toisen…
Viikko melkein puolessa
Hohhoijaa. Onpas ollut taas sellainen alkuviikko, että oksat pois. Nyt melkein kivistää päätä ja aamulla pitäisi olla heti yhdeksältä ensimmäistä työvuoroa aloittelemassa kakkosduunipaikassa. Mitenhän sitä selviää? Toivottavasti ei nyt ainakaan…
Hei, nyt mä meen!
Niin. Tulipa nyt sellainen loppuvuosiproggis vai miksihän tätä kutsuisi, että keskustelupalstailu ynnä muu City-luuhaaminen jää pois elämästäni ainakin loppuvuodeksi. On jännittävää joutua – tai oikeastaan päästä – elämän tuulien armoille…
Vallatonta
[LAINAUS Tuplis]Altruistia ei kiinnosta saako hän työstään kiitosta – sinä puolestasi et tee ilman. Sinä tekisit ”hyvää” (varsin kyseenalaisessa merkityksessä vieläpä) koska se lisäisi silmissäsi omaa henkilökohtaista glooriaasi. Autettavatkin tietäisivät…
Eipä olisi uskonut
Meni sitten taas tunti ja pikkusen päälle ylitöiksi, vitutuskäyrä oli loppuiltapäivästä huipussaan ja edelleen nousujohteinen, mutta äsken kun pääsin töistä (viimeinkin), oli mieli vallan mainio. Enpä olisi arvannut puoli kuuden…
Nyt muuten
vituttaa. Akuutisti ja kroonisesti ihan kaikki. Saatana, että voikin joku päivä kypsyttää näin totaalisesti. Perrrrkele. Jos huominen alkaa näyttää yhtä kurjalta heti aamupäivästä, mä en ala.
Aamuyön vitutuslista
Ei mua oikeestaan edes vituta, mutta kroonisesti harmittaa monet asiat. Joskus kun on oikein hyvä päivä ja hyvä mieli, meinaa unohtua, miten perseestä elämä onkaan. Siksi ajattelin kirjoittaa itselleni tällaisen…
Hihhulointia
Alkoi jostain syystä soimaan päässä riparilaulukirjasta tuttu biisi [i]Laula ihmisille.[/i] En tiedä miksi, mutta tämä kyseinen laulu on jotenkin aina kolahtanut muhun ihan kympillä. Ehkä se sävel on se, mikä…