Tähän väliin jotain hilpeää. Ehkä ei sittenkään. Vielä eiliseen asti pitkä viikonloppu oli antanut minulle voimia kiitettävästi. Viime yön hankaluudet saivat minut kuitenkin heräämään aamulla ennen kuutta. Vointi oli karmea. Onneksi se kesti vain hetken, ja häipyi vedellä huuhtoen alas elimistöäni pitkin. Olo helpotti siis nopeasti ja sain jatkettua unta vielä tovin. Jotakin on nyt taas systeemissä. Jotain sellaista joka ei sinne todellakaan kuulu. Kun asian tiedostaa, niin voi koittaa neutraloida aiheuttajan. Usein se toimiikin onnistuneesti. Jotkut ”pöpöt” ovat kuitenkin toisia sitkeämpiä. On tärkeä vastustaa myös ajatuksin jotta kehokin ymmärtää taistelevansa yhteistä vihollista vastaan.
Tyytyväinen voin kuitenkin osittain olla. Kaikesta löytyy yleensä jotain hyvääkin. Niin myöskin tästä päivästä joka ei ole edes lähellä loppuaan. Jotain hyvää saattaa vielä tapahtua, ja tapahtuukin…