Suomea myydään pala palalta kuin kirpputorilla. Tinkiä saa, ja tuntuu siltä että pitääkin. Ostajilla ei ole ollut niin väliä. Perinteet ja tunnesiteet on tukahdutettu muutaman lantin toivossa. Tämän suuren hautuumaan ryöstäjät taasen ovat poistuneet jo hyvän aikaa sitten muille maille vierahille. Jumalaa ei todellakaan tunnu olevan olemassa. Johan siitä kertovat mainoksin ihmiset jotka asiasta kaikkein eniten(?) tietävät. Vai onko kyse ainoastaan siitä että hän on hylännyt, tai ainakin hylkäämässä tämän ahneeksi muuttuneen pienen kansan.
On olemassa asioita joista pidetään kiinni kynsin hampain viimeiseen asti. Ensin on tavattu luopua niistä väemmän tärkeistä. Näinä lopullisilta tuntuvina aikoina olisi syytä loppuun saakka harkita mitä kannattaa myydä, ja mitä pitää takataskussa pahan päivän varalle. Herrat ovat ahneuksissaan tai tietämättömyyttään luopuneet antiikista saadakseen uutta ja kiiltävää joka ei tule kestämään edes vuosikymmentä. Eikö se jo nähty että rahakasat ovat oikeasti vain kasa numeroita jotka osaavat tekijät pystyvät sekoittamaan pelkäksi mössöksi, ja näin ollen saamaan sanatkin sössöksi. Päivä kerrallaan saattaa olla riittävä tahti minulle, mutta se ei missään vaiheessa ole ollut sitä meille.