Tässä asiaa Punaisen Ristin Veripalvelu -sivulta…
Oikeusasiamies: Verenluovuttajien valinnassa ei syrjitä
Eduskunnan oikeusasiamies pitää Suomen Punaisen Ristin Veripalvelun käytäntöä verenluovuttajien valinnassa perusteltuna; Oikeusasiamies antoi vastauksensa kahteen yksityishenkilön jättämään kanteluun, joiden mukaan Veripalvelu rikkoisi perustuslain syrjintäkieltoa ohjeistamalla verenluovuttajien valintaa niin, että miesten välinen seksi on pysyvä este verenluovutukselle.
Vastauksessaan oikeusasiamies toteaa, että Veripalvelun toiminta ei ole syrjivää eikä siten perustuslain vastaista. Miesten välisestä seksistä aiheutuva pysyvä verenluovutuksen este on oikeusasiamiehen mukaan asianmukaisesti perusteltu. Oikeusasiamies huomauttaa kuitenkin, että Veripalvelun on syytä tarkistaa sisäistä ohjeistustaan miesten välistä seksiä koskevasta luovutuskiellosta. Ohjeessa puhutaan homomiesten verenluovutusrajoituksesta, mikä viittaa virheellisesti sukupuoliseen suuntautumiseen.
Potilas on tärkein
Moni saattaa kokea miesten välisestä seksistä aiheutuvan luovutuskiellon syrjiväksi ja loukkaavaksi. Verenluovutus ei kuitenkaan ole kansalaisen perusoikeus, vaan laki velvoittaa Veripalvelun valitsemaan verenluovuttajat huolellisesti niin, että luovutuksesta ei ole haittaa luovuttajan terveydelle ja että luovutettu veri on mahdollisimman turvallista potilaalle.
– Olemme tyytyväisiä siihen, että oikeusasiamies on ottanut kantaa verenluovuttajien valintakriteereihin ja että aiheesta ylipäätään käydään keskustelua. Miesten väliseen seksiin liittyvä verenluovutusrajoitus ei ota kantaa eikä arvostele henkilön sukupuolista suuntautumista tai käyttäytymistä. Toivomme, ettei rajoitusta myöskään tulkittaisi seksuaalivähemmistöjen vastaiseksi arvosteluksi, toteaa Veripalvelun johtaja Jukka Rautonen.
– Sisäisessä ohjeistuksessamme on esiintynyt termi, jota erityisesti puhekielessä tässä yhteydessä usein on käytetty. Verenluovutuksen esteenä ei ole kuitenkaan missään vaiheessa ollut seksuaalinen suuntautuminen vaan nimenomaan seksuaalinen käyttäytyminen, tässä tapauksessa miesten välinen seksi. Tarkistamme oman ohjeistuksemme sanamuodot pikimmiten tämän osalta, Rautonen kertoo.
Kohonnut riski veren turvallisuudelle
Miesten väliseen seksiin liittyy vielä tänäkin päivänä kohonnut HIV-tartunnan riski. Kansanterveyslaitoksen tilastojen mukaan vuosina 2000–2007 on HIV-tartunnan saanut 330 miestä miesten välisessä seksissä ja 247 miestä heteroseksissä. Kun arvioidaan, että noin viidellä prosentilla miehiä on ollut miesten välisiä seksikontakteja, on tuoreen HIV-tartunnan riski miesten välisessä seksissä noin 25-kertainen heteroseksiin verrattuna.
Verenluovuttajien valinta perustuu monilta osin ryhmäkohtaisesti arvioituihin riskeihin eikä niinkään yksilökohtaiseen riskikäyttäytymiseen. Yleinen periaate on se, että luovuttaja ei saa kuulua ryhmään, johon liittyy kohonnut turvallisuusriski joko luovuttajalle itselleen tai verivalmisteita saaville potilaille. Esimerkiksi yli 65-vuotiaat eivät voi luovuttaa verta, sillä heillä on ikään liittyviä terveysriskejä muuta väestöä enemmän. Myös Britanniassa vuosina 1980–1996 yli puoli vuotta asuneet ovat estyneitä luovuttamasta verta, koska heillä on ollut teoreettinen mahdollisuus saada hullun lehmän taudin ihmismuunnos oleskelunsa aikana.
Tuore tartunta ei näy testeissä
Veripalvelu testaa luovutetun veren aina tiettyjen, veren välityksellä tarttuvien tautien varalta. Tärkeimmät näistä ovat HI-virus, B- ja C-hepatiittivirukset ja syfilis. Kaikissa testeissä on niin kutsuttu katveaika, mikä tarkoittaa sitä, että veri voi jo olla tartuttavaa, vaikka testi ei sitä vielä pysty osoittamaan. Veripalvelussa tällä hetkellä käytössä olevan HIV-testin katveaika on 6–7 päivää. Verenluovuttajien valinnalla ja maksuttomalla verenluovutuksella on testien katveajoista johtuen edelleen tärkeä rooli valmiste- ja potilasturvallisuuden varmistamisessa.
Suomessa tehdyissä verensiirroissa ei ole saatu yhtään HIV-tartuntaa sitten vuoden 1985, jolloin verenluovuttajien HIV-testaus aloitettiin ja miesten välisestä seksistä tuli verenluovutuksen este.
Kansainvälinen käytäntö
Miesten välinen seksi ei ole este verenluovutukselle vain Suomessa, vaan sama käytäntö on voimassa lähes poikkeuksetta ympäri maailman teollistuneissa maissa. Kiellon lieventämisestä keskustellaan säännöllisesti kansainvälisissä veripalvelu- ja terveysfoorumeissa. Toistaiseksi tilastot eivät kuitenkaan tue luovutuskiellon poistamista tai lieventämistä. Myös aiheesta tehdyt ulkomaiset tutkimukset ovat tähän mennessä osoittaneet verivalmisteiden HIV-riskin kasvavan, mikäli verenluovutuskielto korvattaisiin esimerkiksi 12 kuukauden karenssiajalla viimeisimmästä miesten välisestä seksikontaktista.
– Veripalvelulla ei ole syytä eikä halua syrjiä mitään väestöryhmää. Pyrimme turvaamaan potilaiden oikeuden saada hoitoa mahdollisimman turvallisilla verivalmisteilla parhaan saatavilla olevan lääketieteellisen tiedon ja käytettävissä olevien resurssien rajoissa, Jukka Rautonen muistuttaa.
Rajoituksia voidaan muuttaa vain, jos se on aiheellista ja turvallista sekä luovuttajan että potilaan näkökulmasta. Sääntöjen muuttaminen Suomessa edellyttää myös sitä, että verenluovuttajien valinta edelleen tehdään yhdessä sovittujen kansainvälisten sääntöjen mukaisesti.
Suomessa Veripalvelun toimintaa valvoo sosiaali- ja terveysministeriön alainen Lääkelaitos.
Tämän tekstin siivittämänä tuon jatkossa panokseni tälle homogeeniselle sivustolle…