Ihmeellistä, siis nyt ei ole krapulaa vaikka olisi voinut kuvitella niin koska majoitus oli kumminkin vakkarin luona ja vakkarithan ovat tunnetusti kovin alkoholisoitunutta porukkaa.
Näköharhoja saattoi kumminkin olla kun aamulla näytti taivaalta leijailevan sellaisia pieniä kirkkaita juttuja mitä en muiista ainakaan aiemmin reissulla nähneeni, saattoivat tosin olla vain paikallinen erikoisuus.
Liikkeelle taas ysin aikoihin ja nyt oli pakko ostaa paikallisbussilippu kun ei ollut mitään tietoa minne mennä.
Vaihto keskustassa ja sitten Oulun kaupungin rajalle missä tunnin verran liftailtuani turhaan päätin lähteä taivaltamaan kävellen, samalla toki esitellen peukaloani ohi ajaville autoille joilla tuntui aina olevan jotain mielenkiintoista katsottavaa tientoisessa laidassa, vai olikohan tässäkin kyseessä jokin Oululainen kohtaamistraditio mitä en ymmärtänyt.
Kuutisen kilometriä käveltyäni pysähtyikin eka auto jonka kyydissä pääsin noin 10 km eteenpäin 4-tien varteen. Kiitokset Lammin Jussille.
Siinä sitten vartin verran hötkyiltyäni päätin lähteä kävelemään koska kaikki autot pyyhkivät satasta ohitse niin tuskin kerkeävät huomatakkaan pientä liftari raukkaa ennen kuin ovat jo puolen kilsan päässä.
Nelisen kilsaa käveltyäni löysin loistavan liftauspaikan Sorosten risteyksen kohdalla, siinä oli tietyömaa ja autot joutuivat hidastamaan vauhdin 30 km/h. On se vaan hyvä asia että Suomen teitä yritetään pitää kunnossa.
Viisi minuuttia seistyäni paikoillani huomasin toisella puolen tietä olevan 4-Grillin ja kun rupesi jo hiukomaankin niin pitihän sitä mennä syömään muusia ja makkaraa. Maistui muuten kovasti ja tulihan siinä yksi olunenkin otettua kyytipojaksi.
Suosittelen pysähtymään vaikka olisi kiirekkin.
Takaisin tien varteen, missä joutuikin nyt odottamaan jopa puoli tuntia kyytiä, mikä ei topsin haittaa koska näin kumminkin varmasti Suomen kauneimman ambulanssikuskin ja hoitajan hänen vieressään.
Vilkuttelivatkin kovasti, kiitos siitä sillä se piristi mukavasti matkalaisen päivää.
Seuraava kyyti veikin minut Kemiin minne kaverini Mursu oli tullut vastaan tekemään koulujuttuja.
Aikamme kättä vatkattuamme siirryimmekin suoraan lähibaariin missä istuimme kymmenisen drinkin verran odottelemassa kaverin hankkimaa kyytiä mikä ei lopulta tullutkaan.
Koska kellokin alkoi olemaan jo seitsemän niin Mursu tarjoutui maksamaan bussin Kemistä Tornioon koska oli kuluttanut minun liftausaikani baariin.
4,8 € tuli siis lisää hintaa matkalle eli Helsinki – Tornio väli maksoi yhteensä 9,2 € vaikka olisi senkin päässyt halvemmalla jos ei olisi pysähtynyt juopottelemaan.
Tornion linja-autoasemalta suunnistimme Mursun kämpille missä pääsin suihkuun ja höyläämään hiukset jonka jälkeen kiersimme 60% Tornion ravintoloista ollen samalla 20% kyseisten ravintoloiden yhteenlasketuista asiakkaista mitkä olivat samaan aikaan paikalla kanssamme. Hiljainen maanantai tai sitten porukat ei ole selvinneet vielä Wapusta.