pitämään tämän viikonlopun ajan työpuhelimeni kiinni. Tavallisesti aina panen sen vaan äänettömälle ja sitten kurkuilen, että onko joku soittanut tai laittanut viestiä. Eikä se jää siihen, vaan sitten otan yhteyttä jos se on tarpeen jne. Elän kai sellaisessa harhassa ettei ilman mua selvitä ; ). No, viime viikolla lupasi työnohjaajalleni että panen puhelimen kiinni.
Aika levoton olo on ollut jo tänään, mutta en ole kuitenkaan avannut puhelinta. Kyllä sen ehtii avata huomenaamulla. Täytyy oppia vaan kunnioittamaan omaa ja perheen aikaa…
Huomenna tulee aamulla siivooja pelastamaan meidän pölyisen kotimme. Täällä on siis niin likasta, ku kaatopaikalla asus. Kuusenneulasiiki on vaikka missä. Siivooja käy vaan kerran kuussa, mutta pelastaa kyllä meillä kovasti! Tekevät upeaa työtä!