Tänään katselin, kun koira leikki auringonvalossa leijailevilla pölyhiukkasilla.
Se koitti haukata niitä suuhunsa ja
sitten istahti ja koitti käpälällä kurotella niitä.
Se oli hyvä hetki.
Arjessa on aina yllättäviä pieniä hetkiä,
jotka olemassaolollaan tekevät arkisesta päivästä kauniin.
Kauniin ja arvokkaan,
toden.
Kun vain useammin pysähtyisin pieniin hetkiin.
Kun huomaisin,
enkä vain juoksisi paikasta toiseen.
