Ensi vuoden alussa alkaa monessa kaupassa ale, myös Alkossa. Viinat ja väkevät viinit halpenevat kolmanneksen, olut kymmeneksen ja viini vaivaiset kolme prosenttia.
Ravintolassa hinnanalennus ei näy, koska raaka-aineen osuus hinnasta on pieni. Tuopin hinta muodostuu vuokrakuluista, työvoimakustannuksista ja alkoholin tukkumyyntihinnasta ja verosta. Kolmanneslitran kolmostuopissa alennusvara on 17 senttiä, 12 cl:n viinilasissa taas kolme senttiä. Alennusvara edellyttää, että hinnat laskevat myös alkoholitukussa. Alennusvaran syö lähes kokonaan ravintolatyöntekijöiden vuoden alusta saamat parin prosentin palkankorotukset.
Koskaan ei ole kotona juominen ollut näin halpaa verrattuna ravintoloihin.
Miten tässä näin kävi?
Ravintolakulttuurin nousu ja tuho
Suomalainen, tai pitäisikö sanoa helsinkiläinen, ravintolakulttuuri syntyi vasta 1990-luvulla. Silloin kuoriutuivat Uudenmaankatu, bar-hopping ja uudet etniset. Yökerhoista tuli todellisia yökerhoja, kun niihin ei enää tultu kello seitsemältä norkumaan ja odottamaan pilkun tuikahtamista kello puoli kahdelta. Liikkuakin lasin kanssa jo sai. Ravintolakulttuuri jäi kuitenkin valitettavasti vain pienen, mutta kasvavan piirin, lähinnä suurten kaupunkien keskustassa asuvien etuoikeudeksi.
Jos nyt suomalaiset jäävät joukolla viettämään koti-iltoja kossun kanssa, voi orastavalle todelliselle ravintolakulttuurille sanoa tack och adjö. Vai mitä kuvittelette, että baareille tapahtuu, jos pohjat otetaan kotona ja yökerhoon mennään umpitunnelissa?
Tälläkin hetkellä suurin osa alkoholista kulutetaan kotona, ja kotikulututuksen osuus on viime vuosina vain kasvanut. Vain harvat käyvät eurooppalaiseen tapaan ensin syömässä ja sivussa vähän juomassakin. Aloitusbaarit uupuvat Suomesta lähes kokonaan. Ja jos joku sellaisen rohkenee perustaa, kaatuu paikka pikapikaa, ravintola Pravda on tästä surullinen esimerkki.
Aloitusbaarit eivät kannata, saahan siideriä kiskasta yhdeksään asti.
Yökerholaisia
Suomalaisen ravintola on yökerho. Eikä Suomen virallinen yökerhoyrittäjä Sedu Koskinen pelkää yökerhojen jäävän ilman asiakkaita alesesonkinakaan.
"Ravintolaan tullaan hakemaan elämyksiä ja seuraa; naiset tulevat iskemään miehiä, miehet naisia. Eikä yökerhoissa muutenkaan käy ihmisiä, joille hinta on tärkein tekijä."
Myös Royal Ravintoloiden toimitusjohtaja Kasperi Saari on rauhallinen.
"Bisnesasiakkaat käyvät yhä ravintolassa. Enkä usko, että ulkona-syöjätkään vähenevät. Perhejuhlia järjestetään vähän enemmän vuokratiloissa, kun juhliin on voitu tuoda ulkomailta edulliset viinat. Samoin bailuravintoloihin ale voi ainakin hetkellisesti vaikuttaa, pohjia otetaan enemmän."
Sen sijaan Koffin ravintoloista vastaava Pentti Vuorisalo pelkää, että asiakaskato tulee kattamaan lähes kaikki ravintolat, joissa olutta tarjoillaan.
"Pohjia otetaan enemmän ja ravintoloihin tullaan myöhemmin. Moni asiakas pettyy, koska alennukset ravintoloissa ovat niin vähäisiä."
Halvan viinan perässä ovat usein nuoret ja kaljakuppiloiden asiakkaat. Sedu Koskinen uskoo, että hintahulina syö kaljakuppiloiden, kioskien, kauppojen ja aloitusbaarien tuloja.
"Etenkin rehellisten olutbaariyrittäjien. Viron- tuonnin vapautuminen helpottaa harmaan talouden yrittäjien toimintaa. Viinaa on entistä helpompi myydä verottajan ohi. Jotkut ravintoloitsijat palkkaavat kavereitaan hakemaan viinaa."
Harmaalle taloudelle, ns. kahden euron tuoppi -paikoille, Viron viina on henkireikä. Alkoholin salakuljetus Virosta on keskusrikospoliisin mukaan rikollisjärjestöille hyvä bisnes.
Myös suomalaista ravintola-alan yrittäjien virallista edustajaa pelottaa eniten viinaralli Virosta. Kun Virosta tulee ensi vuoden vappuna EU:n jäsen, suomalaiset voivat tuoda lähes rajattomasti viinaa, 200 litraa alkoholia, omaan käyttöön.
"Ja kun suomalaiset siirtyvät Viroon, he ostavat sieltä myös palveluja sekä elektroniikkaa ynnä muuta", pelkää Hotelli- ja Ravintolaliiton Timo Lappi.
Puoli miljoonaa raahaajaa
"Koko veroale olisi pitänyt jättää väliin ja katsoa mitä tapahtuu", väittää Koskinen. Hän ei usko, toisin kuin oma liitto, että Virosta viinaa raahaavat ovat laaturavintoloiden ystäviä. Raahauskohderyhmää houkuttelee kahden euron tuoppitarjoukset, ja heille viina saattaa muutenkin olla ongelma. Suomen Gallupin mukaan 650 000 suomalaista ilmoitti tuovansa puolet alkoholistaan ulkomailta, mikäli viinan hinta pysyisi Suomessa samana. Todennäköisesti luvuissa oli myös paljon uhoa. Käsi ylös se, joka voi kuvitella itsensä raahaamassa lastillista laadutonta viinaa kerran vuodessa!
Hotelli- ja Ravintolaliiton mielestä alkoholin veroale oli kuitenkin välttämätön Virontuonnin estämiseksi. Liitto pelkäsi jopa 4000 työvuoden katoamista. Panimoliiton mielestä veroalennus ei ollut riittävä. Siellä pelätään yhä olutrallia Virosta: se vaikuttaa liiton pahimpien skenaarioiden mukaan myös ravintolakäyttöön.
"Pohjia otetaan enemmän kotona."
Oma koti kullan kallis -alkoholipolitiikka
"Nyt hallituksen alkoholipolitiikka kannustaa eristäytymään ja juomaan kotona. Paljon parempi on juoda valvotuissa olosuhteissa", valittaa Koskinen.
Ravintola-alan ykkösnimet vannovat valvottujen olosuhteiden puolesta. Siksi ravintolassa on parempi juoda. Mutta mitä he valvonnalla tarkoittavat?
Yksi: Humalaisille ei tarjoilla. Baarimikkojen on tunnettava alkoholilaki ja sen määritelmä humaltuneesta. Humaltuneet saavat joko passituksen ulos tai jäävettä, kunnosta riippuen. Tuotevalvontakeskuksen virkamiehet tekevät aika ajoin ratsioita ravintoloihin. Myös asiakkaiden päihtymistila tarkistetaan. Jos tuotevalvontakeskus ei ole tyytyväinen näkemäänsä, ravintola saa huomautuksen. Kun huomautuksia tulee riittävästi, lähtevät luvat.
Kaksi: Kaikkien tutkimusten mukaan alkoholin korkea hinta on ainoa selkeä kulutusta vähentävä tekijä. Halpa hinta innostaa juomaan. Hyvä todiste tästä ovat ilmaisen viinan bileet: oi tuota tungosta ja järjetöntä humalatilaa. Ravintolassa tulee juotua vähemmän: jokaista lasia on jonotettava ja jokainen lasi maksaa enemmän kuin pari pulloa Virossa.
Kolme: Kaikki hauska loppuu aikanaan, myös viina. Kun ravintolan pilkku lyö, loppuu tarjoilu ja alkaa kotimatka. Toki kotona voi aina järjestää jatkot, jos on ollut kaukaa viisas ja hankkinut kaappinsa täyteen. Mutta suurin osa täyskaapillisistakin pihtaa ja päättää olla antamatta viimeistään siinä vaiheessa, kun edulliset tuotteet pitäisi kitata 40 kaverin kurkusta alas.
EU:n vastaisku
Saattaa olla, että veroalesta tulee lyhytaikainen ilo. Nuorison ja nuorten aikuisten humalahakuinen juominen on yleistynyt Euroopassa. Se on jo niin yleistä, että asiaan on kiinnitetty EU-tasolla huomiota.
"En yhtään ihmettelisi, jos unioni joskus tulevaisuudessa päättäisi yhteisestä kohtuullisen korkeasta alkoholiverosta terveyspoliittisin perustein", toteaa dosentti Peter Eriksson Kansanterveyslaitokselta.
Kunnes EU tulee apuun, joutuu hallitus keksimään muita suitsia suomalaisten juopottelua hillitsemään. Vanhasen vahakabinetti on suunnitellut alkoholihaittojen vähentämiseksi ravintoloiden aukioloaikojen lyhentämistä. Ravintola-alan mielestä rajoitus kohdistuisi väärään kohderyhmään: yökerhoasiakkaisiin, ei ongelmakäyttäjiin.
Silloin viina-alekin purisi ravintoloihin olan takaa. Lyhennetyt tunnit tarkoittaisivat, että yökerhoon tultaisiin myöhempään ja vastapainoksi lähdettäisiin aikaisemmin. Jatkotunnit näkyvät ravintoloiden kassanauhoissa. Suuren helsinkiläisen ravintolaketjun perjantain tuotoista 80 prosenttia tehtiin kello 02–03.30.
Suomen Hotelli- ja ravintolaliitto on arvioinut, että yhden tunnin leikkaaminen vähentäisi alalta
1 000 työvuotta, toinen tunti lisää, niin häviäisi myös toinen mokoma. Nyt ravintola-alalla kuluu 54 000 työvuotta.
Ja leikkaus vähentäisi myös valtion verotuloja. Kun baarimikko sekoittaa juoman lasiin, on valtiolle tullut tuloja alkoholiverosta, arvonlisäverosta ja mikon palkasta. Koska paukun hinnasta vain pieni osa muodostuu kansantalouttamme ja terveydenhuoltojärjestelmäämme kuormittavasta alkoholista, saa valtio alkoholinmyynnistä ihan puhdasta tuloa. Siis sellaista, joka ei mene alkoholihaittojen hoitoon.
Ennen kaikkea ravintolat eivät olisi enää viihtymispaikkoja. Siellä käytäisiin kauheassa tuiskeessa tsekkaamassa, onko narikkaan jäänyt sopivannäköistä seuraa.
Hallituksen esitys alkoholiveron alentamisesta on tällä hetkellä eduskunnassa valiokuntakäsittelyssä. Se käsitellään eduskunnassa joulukuun alussa. Alkoholivero alennee 1.3. 2004.
Ravintoloiden alennusvara
Ravintoloiden alennusvara alkoholin hinnanalennuksen jälkeen.
4 cl viinaa 47 senttiä
12 cl viiniä 3 senttiä
0,33 l III-tuoppi 17 senttiä
Viina-ale puree ravintoloihin
Vaikuttaako vähittäiskaupan viina-ale ravintolakulutukseesi?
Vähentää merkittävästi… 4%
Vähentää……………..25%
Ei vaikuta……………68%
Lisää……………….. 3%
Vaikuttaako Viron tuonnin vapautuminen ravintolakulutukseesi?
Vähentää merkittävästi… 5%
Vähentää……………..16%
Ei vaikuta……………78%
Lisää……………….. 0%
Onko hinnalla väliä?
"Ei ravintolaan pelkästään juomaan mennä, eli eipä tuo juuri vaikuta. Halpaahan viina ei Suomessa ole missään…"
Mies, 24
"Juon todella harvoin ravintolassa niin paljon kuin haluaisin. Kun ajattelee, että saman juoman saisi kotona vähintään kaksi kertaa halvemmalla, juomaa ei osta ravintolassa. Tämän takia baariin tulee lähdettyä aina vaan myöhemmin. Lisäksi ravintoloissa on pitkät jonot sekä tiskeille että vessaan."
Nainen, 21
"Parin oluen jälkeen velatkin muuttuu saataviksi, eikä sillä ole mitään väliä, mitä se tuoppi siinä tiskillä maksaa."
Mies, 31
"Eihän ravintolaan mennessä pointti ole juominen, vaan hyvä seura!"
Nainen, 23
"En juo muutenkaan paljoa… Joten hinnat eivät vaikuta."
Nainen, 31
"Viinan hinta ei juuri vaikuta juomiseeni. Ei siksi, että olisi millä mällätä, vaan siksi, että juon niin vähän ja harvoin, että en silloin viitsi hinnoista nitkuttaa."
Nainen, 26
"Periaatteessa juon kotona, koska se on halvempaa, mutta humalatilassa baarissa on ihan sama, mitä drinksu maksaa. Seuraavana aamuna on taskunpohjalla muutama kolikko."
Nainen, 27
"Kalliin hinnan takia pääasiassa juon ravintolassa vähemmän, mutta joskus saatan jättää drinkin ostamisen väliin törkeiden jonojen takia."
Nainen, 24
"Jos lähden ravintolaan juomaan, silloin myös juon siellä, vaikka viina olisikin hyvin kallista. Jos taas päätän ottaa kunnon pohjat ja tissutella baarissa, sitten teen niin. Toisin sanoen, vero-ale vaikuttaa todennäköisesti niin, että otan useimmin kunnon pohjat kotona."
Mies, 19
"Humalassa raflan hinnat ei tunnu missään, ja jonossakin törmää uusiin ihmisiin."
Nainen, 20
Näin Suomi juo
Suomalainen juo 9,3 litraa 100-prosenttista alkoholia vuodessa.
Nuorten tyttöjen humalajuominen on kaksinkertaistunut viimeisen kymmenen vuoden aikana.
Helsingissä 17 prosenttia naisista on alkoholin suurkuluttajia.
Alkoholilla oli osuutta asiaan 40 prosentissa alle 50-vuotiaiden miesten kuolemantapauksissa. Naisilla 15 prosentissa. Ryhmässä on enemmän huonosti kuin hyvin koulutettuja.
Korkeasti koulutetut juovat useammin, mutta kerralla vähemmän.
Alkoholin kulutus korreloi sen haittojen kanssa: mitä suurempi kokonaiskulutus, sen enemmän suurkuluttajia. Kulutuksen kaksinkertaistuessa haitat nelinkertaistuvat.
Ainoat alkoholin kulutukseen vaikuttavat tiettävät tekijät ovat hinta ja saatavuus.
