Onko ketään kotona?

Erään tutkimuksen (Sosiaalisen ajan jäsennys ruoan kulutuksen kentässä,
Pirjo Laaksonen, Hanna Leipämaa-Leskinen & Päivi Borisov
Vaasan yliopisto) mukaan perheiden yhdessä vietetty aika on vähentynyt huomattavasti viimeisten vuosikymmenien aikana. Puhutaan perheiden sosiaalisesta ajasta.Tämä näkyy muun muassa kotien illallispöydissä, joissa yhä useammat vanhemmat ja lapset eivät vietä säännöllisiä hetkiä yhteisen aterian parissa samaan tapaan kuin aikoinaan. Toki on paljon niitäkin koteja, joissa edelleen syödään yhdessä, mutta kehitys on selkeästi nähtävissä.

Pitäisikö tästä olla huolissaan vai onko kyse vain ajan hengestä ja väistämättömästä perhe-elämän evoluutiosta?

ps. Edelliseen blogimerkintääni tuli kiitettävästi vastauksia. Kiitos niistä kaikista.

Pidän tänne Cityyn kirjoittamista antoisana. Luen säännöllisesti kommenttejanne ja pyrin ottamaan niistä vaarin. Poliittisten päättäjien ei pitäisi linnoittautua norsunluutorniin (lue eduskuntaan) ja kuvitella tietävänsä kaikesta kaiken. Vaikka eduskuntatyön kautta muun muassa valiokuntakuulemisissa saa paljon tietoa, ja oma työni järjestöissä (Kalliolan Nuoret ja Filoksenia ry) laajentaa myös perspektiiviä, on tärkeää kuulla myös arjen kokemuksia maailmasta. Siksi tämänkin blogimerkintäni kysymys.