Tällä viikolla uutiskynnyksen ylitti Salattujen elämien loppujakso, jonka tapahtumat koettiin väkivaltaisuutensa takia epäsopiviksi lasten silmille. Oman yhdeksänvuotiaan lapseni luokkalaisista moni on tuon ohjelman vakiokatsoja ja niin taitaa olla myös moni muu ala-asteikäinen. Ohjelma-aikahan on lasten ja nuorten kannalta mitä mainioin.
Minuun otti yhteyttä opettaja, joka toivoi laajempaa yhteiskunnallista keskustelua niin televisio- kuin peliviihteen vaikutuksista lapsiin ja nuoriin. Hän totesi näkevänsä esimerkiksi väkivaltaisten pelien vaikutuksen niitä pelaavien poikien käytöksessä. Salattujen elämien tapahtumista juttelevat hänen mukaansa niin tytöt kuin pojat, ja ”lasten silmät ovat pyöreinä hämmennyksestä, kun jakson tapahtumia käydään luokassa läpi”.
Mitä mieltä te olette television ja pelien vaikutuksesta? Onko televisio kuin häiriintynyt lastenvahti, jonka ääreen ei lasta pidä valvomatta jättää, vai liioitellaanko lasten herkkyyttä? Entä mainonta, vaikuttaako se ihanteisiin?
Televisiokanavathan ovat sopineet, että lapsille sopimatonta viihdettä ei näytetä lasten katseluaikaan ja myöhempäänkin tuleviin ohjelmiin sovelletaan ikärajasuosituksia. Onko tämä riittävä käytäntö?