Olipas nätti ilma tuossa aiemmin. Ihana syksyinen aurinko paistoi ja ilma oli sopivan raikas ja tuoksui syksylle. Nyt kuitenkin jo sataa ja on synkkää. Päiväkahvit aurinkoisella parvekkeella jäi haaveeksi, mutta myöhemmin menen ulos haistelemaan syksyä, oli ilma mikä hyvänsä.
Tuntuu että pikku hiljaa elämä alkaa palata uomiinsa. Arki kantaa. Asiat olisivat voineet tapahtua monellakin tapaa toisin, mutta enää niitä ei voi muuttaa. Kuitenkin olen huomannut että on tässä elämässä monta asiaa josta voi olla kiitollinen ja onnellinen, niitä ei vaan tule aina ajatelleeksi ja niitä pitää jotenkin itsestäänselvyytenä. Tänään lenkin jälkeen saunotan itseni, laitan kynttilät palamaan ja käperryn sohvalle makoilemaan. Mun on siinä hyvä.