Ystävät, nuo elämän suola.
Mulla on facebookissa sellaisia ystäviä/kavereita, jotka ei ole sanoneet mulle vuosiin mitään. Siis ei edes siellä kommentoi ikinä tilapäivitystä tai edes tykkää siitä. Olen pettyny varsinki yhteen, nykyään näköjään entiseen, ystävään. Oltiin jokunen vuosi sitten vielä läheisiä, mutta sitten elämäntilanteet muttui ja en näköjään mahdu hänen elämäänsä enää. Paljon hänellä kyllä näkyy läheisiä ystäviä ja kavereita olevan. Joskus kommentoin hänen tilaansa, mutta ei vastaa edes siihen yritykseen. Juhannuksena laitoin hänelle viestin, johon ihme kyllä vastasi. Yritin äsken poistaa hänet bookin kaverilistalta, mut ei jostain syystä onnistunu, jos ei sitten tapahdu viiveellä.
Cityssä myös kaverilista lyhenee, itse en ole poistanut sieltä pitkään aikaan ketään. No en kai minä niitä ihmisiä tarvitse sitten. Niin kuin palstalla sanoinkin, se on vain keskustelupalsta.
On minulla jokunen irl-ystävä, halaukset heille. Ja cityssäkin sentään jokunen, joihin ei ilkeät puheet pure.
Muistakaa ystäviänne ja pitäkää heistä huolta 🙂