Tämä on ensimmäinen bloggaukseni Cityn lukijoiden seksikkäässä seurassa. Päätyönäni isken punaisia nauloja kapitalismin arkkuun ja opettelen elämään Helsinkilän hektisessä metropolissa. Olen Lapista kotoisin ja sitä kautta metsästys, marjastus, sienestys, metsäkiistat ja metsänhoito ovat tuttuja asioita. Tutuista asioista on hyvä aloittaa.
Tähän saakka metsänomistajilla on ollut metsänhoidolleen oikeastaan vain kaksi vaihtoehtoa: joko parturoida koko hoito yhdeltä istumalta (avohakkuu) ja istuttaa uudet taimet tilalle. Toinen vaihtoehto on ollut suojella metsänsä, jolloin tietenkään metsä ei tuota omistajalleen. Sen sijaan jatkuvan metsänkasvatuksen periaatteella metsäänsä kasvattavia on kuumotettu ja haastettu oikeuteen jo kymmeniä vuosia.
Possukohussa kiemurrellut maa- ja metsätalousministeri [B]Sirkka-Liisa Anttila[/B] on kerrankin tehnyt jotain oikein. Yle uutisoi vasta maa- ja metsätalousministeriön aikeista uudistaa metsälakia, joka on ollut ahdas ja epätasa-arvoinen toisinajattelija-metsänomistajia kohtaan. Jatkuva metsänkasvatus aiotaan sallia ja oikeudenkäynnit saattavat jopa loppua.
Jatkuva metsänkasvatus tuottaa parempilaatuista puuta, sillä puut kasvavat vähäoksaisina toistensa varjossa, hitaammin. Jatkuva metsänkasvatus tuottaa myös sankemman pusikon, jolloin yhtä neliömetriä kohti on massaa enemmän sitomassa hiilidioksidia.
[B]Kumpi metsä näyttää tuottoisammalta? Vasemmalla nykymetsätalouden tuotos, oikealla jatkuvan metsänkasvatuksen lopputulos. Lähde: Ekometsätalouden liitto[/B]
Metsien luontaista kasvua jäljittelevä kasvatustapa tai niin kutsuttu ”luomumetsänhoito” tuottaa myös tasaisesti toimeentuloa, sillä harvennuksia tehdään lyhyemmällä aikavälillä. Nyt kerralla metsäänsä parturoivat menettävät toimeentuloa, sillä taimet, lannoittaminen ja pienten puiden tuhoaminen tasaisin väliajoin maksaa.
Sen sijaan avohakattavissa tasaikäiseksi muokatun metsän puissa on paljon oksia, jolloin tukit eivät kelpaa muuhun kuin paperiteollisuudelle ja rakentamiseen. Laadullahan ei ole aiemmin ollut juurikaan merkitystä. Mutta miksi sillä nyt on?
Pelkään pahoin, ettei metsälain uudistamisen taustalla kuitenkaan ole vaihtoehtoisen metsätalouden kannattajien pitkä vaikutustyö, vaan kapitalismin tyly logiikka. Metsäteollisuus on hilpaissut muihin maihin eikä kotimaiselle sellulle ole kysyntää. Sen sijaan kysyntää on korkealle jalostetuille puutuotteille, jonka raaka-aine syntyy vain hitaasti ja hartaasti kasvattamalla.
Olisi tosi hienoa vanhana mummelina viedä lapsenlapset metsään, joka ei muistuta puupeltoa tai umpeen kasvanutta hoitamatonta kliimaksipöpelikköä. Tulkoon uusi metsälaki ja olkoon se hyvä!
