Koulutuksen vientiä pohtinut opetusministeriön työryhmä ehdottaa, että korkeakoulujen toiminnan kaupallistaminen otetaan osaksi seuraavan hallitusohjelman valmistelua. Muun muassa lukukausimaksut ovat osa esitettyä strategiaa. Lukukausimaksut otettaisiin käyttöön tässä esityksessä nimenomaan kansainvälistä vientiä varten. Kummaa sinänsä, koska vientiä varten on lakimuutokset jo tehty.
Voi olla totta, että koulutuksen kaupallistamiskeskustelussa menevät sekaisin lukukausimaksut ja tilauskoulutus, joka on ollut mahdollista jo vuoden päivät. Tilauskoulutus tarkoittaa, että suomalaisia korkeakoulututkintoja voi myydä kelle tahansa EU:n ulkopuolelle ja ulkopuolella. Esimerkiksi Keski-Pohjanmaan ammattikorkeakoulussa Kokkolassa osan tutkinnostaan opiskelevat kahdeksan kiinalaista sairaanhoitajaa maksavat koulutuksesta itse noin 14 000 euroa. Lukukausimaksut ovat jo täällä, oli lukukausimaksukokeilu alkanut eli ei.
Lukukausimaksujen tylyn ujuttamisen kritiikki on kohdistunut Kokoomuksen ja syystäkin, ovathan kokoomuspoliitikot ajaneet koulutuksen kaupallistamista äänekkäimmin jo vuosia. On todellista saivartelua väittää, ettei Kokoomus ajaisi lukukausimaksuja ja koulutuksen kaupallistamista. Opetusministeriö tekee, mitä valtaapitävät käskevät ja tällä hetkellä se valmistelee juuri tällaisia strategioita, kehittämissuunnitelmia ja hallitusohjelmaluonnoksia, joista pitkällä tähtäimellä paistaa poliittinen tahto pistää hintalappu koulutukseen. Tämän näkevät nuo noin 30 tuhatta kiisteltyyn ”Vastustan Kokoomuksen suunnitelmia muuttaa opiskelu maksulliseksi!” FB-ryhmään liittynyttä vallan mainiosti.
Koulutusviennin (jonka osana lukukausimaksut ovat) edistämiseen halutaan perustaa ”vahva vientiklusteri”, jota koordinoisi Finpro. Puulaaki on kansainvälistymistä tukeva suomalaisyritysten yhdistys. Vahva vientiklusteri kuulostaa korviini täysin samalta kuin parisen vuotta sitten perustettu Oulun korkeakoulutuksen ja yrityselämän yhteistyölössi Oulu Triple Helix, tai oikeastaan kaikki Suomen innovaatiostrategiat. Ne ovat olennainen osa korkeakoulutuksen ylätason suunnittelua, mutta opiskelijoita (tai ketään muutakaan kansalaisyhteiskunnan merkittävää toimijaa) niihin ei haluta mukaan.
Minua huvittaa vieläkin, että vuosia sitten eräässä ammattikorkeakoulujen tilaisuudessa puhunut Esko Aho korosti, että innovointi on vastakohta imitoinnille, jota Suomi ei tarvitse yhtään enempää. Seuraavassa lauseessa hän sitten sanoi, että lukukausimaksut pitää saada, koska muillakin on. Toisaalta oikeistolaisiin näyttää purevat juuri se näkökulma, että maksuton koulutus on innovatiivinen vientivaltti ja imagoasia. Oli retoriikka mikä hyvänsä, olen varma, että maksut asetetaan myös suomalaisille mikäli porvarit jatkavat Suomi oy ab:n johtamista.
Saivartelusta voisin vielä mainita sen, että strategiaa esitettäessä (otetaan esimerkiksi vaikka tämä Korkeakoulujen kansainvälistymisstrategia tai kk-kenttää karsiva Korkeakoulujen rakenteellisen kehittämisen suunnitelma) voidaan aika varmasti sanoa, että ne toteutetaan. Strategiat ovat vastaansanomattomasti aina hyviä asioita ja tahtoa nykystrategioiden toteuttamiseen löytyy.
Poliittisella oikeistolla on käynnissä maan mainio hajota ja hallitse -sumutustaktiikka. Sen lisäksi, että ylipäätään kiistetään, ettei lukukausimaksuja edes suunnitella, hajotetaan opiskelijatoimijoiden rivit siirtämällä muun muassa toimeentuloon ja koulutuksen rakenteisiin (kuten opintoajat) liittyviä asioita toisistaan erillään oleville työryhmille ja strategisille yhteenliittymille. Päätöksenteko karkaa junttajengeille ja julkista keskustelua hyssytellään. Kun korkeakoulutuksen suunnittelu otetaan pois korkeakouluilta, ei niille jää enää mitään siitä autonomiasta, jonka pitäisi taata, ettei vain pääoma sanele korkeakoulutuksen tulevaisuutta.
Täällä on hyvä listaus työryhmän esittämässä strategiassa olevista kohdista, joissa kaupallistaminen/lukukausimaksut varsin selkeästi sanotaan: http://blogs.helsinki.fi/eranti/mika-maksaa-paljonko-maksaa/