Tänä yönäkään en saa unta.
Katselen kuihtunutta neilikkakimppua yöpöydällä,
se näyttää edelleen kauniilta.
Tahtoisin itse olla kuihtumatta,
sillä minun kauneuteni ei säily!
Sydän jyskyttää, kyyneleet pyrkii poskelleni,
tekee mieli toista savuketta.
Selaan muiden kuvia facebookissa,
kateus hiipii sydämeeni.
Missä on se iloinen minä?
Vai onko se ollut vain hetkellistä iloa Herrassa?
Millainen ihminen oikeasti olen?
hetken vielä jaksan hymyillä, mutta
hymyilisinkö jos ketään ei olisi lähettyvillä?
Tänä yönä mietin liikaa.
itseäni, tulevaisuutta, koko elämääni.
Tänä yönä ahdistun sairauksistani,
En osaa olla kiitosmielin,
missä on iloni Herrassa?
Tänään en jaksaisi olla olemassa.