Aika velikultia

Heinäkuun 12. päivä oli helteinen ja kuuma, kun auto lähti kohti Santahaminaa. Kyydissä oli 19-vuotias miehen alku, poika vielä, joka oli matkalla täyttämään kansalaisvelvollisuuttaan, varusmiespalvelustaan. Odottava ja innokas uutta kokemaan lähtenyt ei tiennyt mitä vuosi toisi tullessaan. Oli vain viimein minunkin vuoro astua palvelukseen, valtion poikaleirille, jossa meistä tehtäisiin miehiä. Näin asia kansan suussa ilmaistaan.

Tavoitteet oli toki tehty päässä. Upseerikoulutus mielessään tehtävä kirkkaana mielessä istuin pakettiauton penkille. Sotilaskuri alkoi näkyä heti.